maanantai 25. kesäkuuta 2018

Välilevyn pullistumasta eroon etävalmennuksella.



Asiakas kertoi satuttaneensa selkänsä vuoden vaihteen jälkeen kahvakuulatunnilla. Alaselkään oli kirpaissut tunnin aikana, mutta kipu ei tuolloin ollut paha. Kipu jäi kuitenkin jäytämään selkään aina aika ajoin, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Lievää hermokipuilua oli tullut oikean jalan nilkkaan ja pohkeeseen. Kipu oli ollut siedettävä ja sen kanssa oli voinut elää, olla ja liikkua. Eikä naiselle ollut käynyt edes mielessä, että jotain voisi sen ihmeemmin olla vialla.
Kivut olivat hiljalleen kuitenkin alkaneet vaivaamaan useammin ja kovemmin. Asiakas oli sitkeästi pitänyt kiinni omista tavoistaan ja liikuntaharrastuksista, vaikka selkä oli muuttunut jäykäksi ja keräsi paineentunnetta alaselkään. Hermokivut sinnittelivät jalassa edelleen, mutta hän ei edelleenkään olettanut sen viittaavan mihinkään sen suurempaan.
Tarinan edetessä minulle alkoi hiljalleen herätä epäilys pullistumasta. Se oli oireiltaan aika lievä, mutta viittasi kuitenkin pulistumaan.  Mielestäni hermokipu on aina merkki siitä, että tilanteeseen tulisi suhtautua riittävällä vakavuudella. Hermot eivät oireile levossa, jos kaikki on ok.
Asiakas jatkaa tarinaansa… ”Noin 2 viikkoa sitten hyppäsin pyörän selkään ensimmäistä kertaa talven jälkeen ja heitin tunnin pyörälenkin… Siitä selkäni ei pitänyt yhtään. Pyörälenkin jälkeen kivut ovat olleet ajoittain sietämättömiä, käveleminen on ollut hankalaa, rappusten alas tuleminen on tuottanut tuskaa, jalkojen päällä oleminen väsyttää ja kotiaskareiden tekeminen on kipujen vuoksi välillä ollut hyvin haastavaa. Hermokipuja on ajoittain alkanut tuntumaan myös vasemmassa jalassa.  Mutta mitään ongelmaa ei pyöräillessä tuntunut??? ”
Tarina muutti suuntaansa… ja epäilyni pullistumasta alkoi saada lihaa luiden ympärille. Nainen jatkoi tarinaansa hetken. Samalla minä rakensin mielikuvaa vammasta ja mietin kuinka meidän olisi järkevintä edetä. Naisen lopetettua tarinansa kerroin hänelle pullistumaepäilystä. Sanoin naiselle, etten toki voinut olla satavarma asiasta, mutta hänen oireensa viittaavat vahvasti pullistumaan ja oireiden pahentuminen radikaalisti viittaisi vamman selkeään pahentumiseen.  Vammaa olisi hyvä alkaa hoitamaan mahdollisimman nopeasti pullistumaepäilynä, jottei tilanne selässä pääsisi äitymään liian pahaksi… Ainekset kuukausia kestävään kipukierteeseen on otolliset, mikäli vammaa ei hoidettaisi oikein tai siihen ei puututtaisi riittävällä vakavuudella.  
Kerroin naiselle tavastani hoitaa pullistuma asiakkaitani ja siitä mihin perustan hoitomenetelmäni. Nainen sanoi kuuntelevansa mielellään näkemystäni, koska oli kuullut hoitomenetelmäni toimineen hyvin useamman asiakkaan kohdalla. Samaan hengenvetoon nainen totesi, ettei halua kärsi kivuista yhtään pidempää kuin on pakko. Kaikki apu ja näkemys oli siis tervetullutta hänelle.
Keskustelimme naisen kanssa hoitolinjausten eroista ja perustelin oman näkemykseni hänelle tarkoin ja lupasin lähettää hänelle aiheesta vielä sähköpostia ja videomateriaalia, jotta nainen saisi rauhassa tutustua hoidon perusteisiin.  Sovimme, että hän soittaa minulle uudelleen, mikäli kokee hoitoteoriani loogiseksi ja maalaisjärkeen istuvaksi.

REFERENSSI


TAPAAMINEN vs. ETÄVALMENNUS
Puhelin soi kaksi päivää myöhemmin. Nainen oli halukas aloittamaan hoitomenetelmän käytön, joten hän ehdottikin tapaamista… Hymmm, tavallaan tapaaminen olisi ollut hyvä idea ja tarpeellistakin… mikäli naisen oireet olisivat viitanneet toiminnalliseen häiriöön, mutta naisen kertoma ei antanut osviittaa toiminnallisesta häiriöstä vaan pullistumasta. Nainen olisi tapaamisessa tullut kertomaan minulla aivan samat asiat kuin puhelimessakin…  Se tuntui miestäni naisen turhalle juoksuttamiselle, koska tosiasia on, etten olisi voinut tehdä mitään sellaista, mikä olisi helpottanut hänen tilannettaan siinä hetkessä. Pullistumavamma ei ole kuntoutettava vamma vaan hoidettava vamma, jonka kanssa pitää tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä ja miksi.
Ehdotin naiselle etävalmennuksen aloittamista. Näin nainen pääsisi heti samana päivänä kiinni vammanhoitoon. Lisäksi hoidon nopea aloittaminen estäisi vamman pahenemisen ja mahdollistaisi vamman nopeamman toipumisen. Ydinkohdiltaan pullistumavamman hoito on yksinkertaista tekemistä ja tekemättä jättämistä. Yhteistuumin päätimme kokeilla hoitoa etänä. Mikäli tilanne vaatisi tapaamista, järjestäisimme sen myöhemmin. Pääasia oli mielestämme se, että hoito saataisiin mahdollisimman nopeasti vireille.




Tehtyämme päätöksen, kävimme vielä läpi  vamman suojausta ja hoitovasteiden aikataulua... sekä parantumisprossin kulkua ja pullistumavammasta johtuvia kipukaaren eri vaiheita. Näin nainen osaisi suhtautua vammanhoitoon riittävällä vakavuudella, tunnistaisi erivaiheet parantumisen edistymisessä sekä hoitaisi vammaansa tunnollisesti.
Sovimme naisen kanssa uuden soittoajan. Puhelun päätteeksi lähetin  naisen sähköpostiin hoitomateriaalit, joista hän saattoi lukea, katsoa ja tarkistaa vamman hoidon ydinkohdat ja asiat joista puhelimessa olimme puhuneet.  Lisäksi materiaalin avulla nainen saisi selkeitä ohjeita vamman hoitoa varten ja vahvistusta omalle tekemiselle.    
Koen tärkeäksi, että asiakkaani tiedostavat syyt miksi vamma hoidetaan niin kuin hoidan. Uskon asiakkaideni sitoutuvan omaan hoitoonsa paremmin, kun he ymmärtävät syyt miksi asioita tehdään ja miksi niitä jätetään tekemättä.   



ETÄVÄLMENNUS?
Moni miettii, että miten on mahdollista hoitaa pullistumavammaa etänä?  Se on mahdollista, koska pullistuma on vamma/vaurio, joka pitää hoitaa oireettomaksi. Se ei ole vamma/vaurio, jota voidaan kuntouttaa. Teoriani mukaan pullistumavamman ”vääränlainen” kuntoutus voi pahimmassa tapauksessa lisätä oireilua, pitkittää tai jopa estää vammasta toipumista.
Minulle tulee välillä pullistuma asiakkaita, joita on kuntoutettu ja oireet ovat kuntoutuksen jälkeen pahentuneet tai pysyneet ennallaan.  Näen harjoitusohjelmia, joita asiakkaat ovat saaneet pullistumavammaansa hoitoon. Ne sisältävät valitettavan usein liikkeitä, joita en vamman toipumisvaiheessa antaisi omien asiakkaideni edes tehdä. On eriasia hoitaa kuin kuntouttaa vammaa. Kuntoutus on paikallaan, kun pullistumavamma on ollut oireeton noin viikon - kahden ajan ja vamma-alueen lihaksistoon on jäänyt voimattomuuden tunnetta ja epäsäännöllistä kipuilua. Kysymys on tällöin pitkittyneen pullistumavamman aiheuttamasta toiminnallisesta häiriöstä, joka tulisi kuntouttaa, jottei selän oireilu jatkuisi loputtomiin.  (Pullistuma vammasta 10- vuoden kipupainajainen)
Pullistumavamma voidaan hoitaa oireettomaksi nopeassakin aikataulussa, kun ymmärtää mitä vamman aikana tehdään ja mitä vamman aikana jätetään tekemättä ja MIKSI! On turhaa juoksuttaa asiakasta tapaamisissa, josta hän ei hyötyisi yhtään mitään. Tosiasia on se, että asiakas itse mahdollistaa parantumisensa, kun hän tietää miten toimia vamman kanssa.



VAMMAN HOITO EI OLE YDINFYSIIKKAA.
Olen hoitanut menetelmäni avulla asiakkaita, joilla on magneetilla kuvannettu pullistuma tai vahva epäilys pullistumasta. Hoitovasteet ovat molemmissa tapauksissa olleet erittäin hyviä. Asiakkaani ovat toipuneet vammasta 2-5 viikossa vamman kroonistumisasteesta, koosta ja hoidon tunnollisuudesta riippuen. Pullistumavamman hoidossa ei ole kysymys ydinfysiikasta, eikä kikkailusta. Vaan siitä, että vamman perimmäiseen syyhyn pureudutaan oikealla tavalla.  Pullistumavamma/vaurio ei ole vakava, mutta siitä voi sellainen tulla, jos siihen ei suhtauduta riittävällä vakavuudella. Kenenkään ei tulisi kärsiä pullistuma vamman/vaurion aiheuttamista kivuista useita kuukausia, koska nopeita keinoja vammasta toipumiseen on, kun oikeita hoitomenetelmiä käytetään. (Tosi tarinan siitä, miksi pullistuma epäilyn ja pullistuman kanssa ei tule kikkailla (MIKSI JA KUKA).

TAKAPAKKIA
Palataanpa asiakkaani etävalmennukseen tai hoitoon, miten sen nyt sitten haluaa tulkita. Soitin asiakkaalleni seuraavalla viikolla, kun hän oli hoitanut vammaansa 7 päivää.  Myönnän, etten olisi halunnut kuulla sitä mitä puhelun aikana kuulin. Asiakkaani oireet olivat alkaneet helpottamaan, joten hän oli kuvitellut pystyvänsä jo kevätaskareisiin… Pääni sisällä soi ”EI, EI ja EI”. Asiakkaan kivut olivat kevätaskareiden jälkeen pahentuneet uudelleen. Keskustelimme asiasta "napakkaan" sävyyn ja muistutin häntä paranemisprosessin kulusta ja kipukaaresta, joka sisältää sudenkuoppia joihin ei pidä langeta. Lohdutin asiakastani, ettei hän ole ainut, joka on langennut samaan virheeseen eikä hän tule olemaan viimeinen. Joten olimme puhelun päätyttyä lähtöruudussa. Puhelun lopussa painotin vielä kipukaaren ja tunnollisen tekemisen merkitystä.

ODOTETTUA HAASTAVAMPI TAPAUS
Meni noin viikko, kun asiakkaaltani tuli tekstiviesti ”Tilanne ennallaan, ei muutoksia.” Jäin tekstiviestistä hieman mietteliääksi ja soitin seuraavana päivänä hänelle ja kehotin käymään lääkärissä ja hakemaan sairaslomaa, joka tässä kohtaa olisi enemmän kuin tarpeellista. Nainen toimi suunnitelmamme mukaan ja sai sairasloman sekä lähetteet magneettikuvaan että fysioterapiaan.  
Sairasloman siivittämänä pääsimme hoitamaan vammaa tehokkaammin ja pystyimme poistamaan vamma-alueelta kuormaa, jota se ei tässä kohtaa selkeästikään kestänyt. Neljän tehohoitopäivän jälkeen nainen palasi takaisin alkuperäiseen suunnitelmaamme ja hoitovasteet alkoivat hiljalleen ilmaantua niin kuin niiden paranemisprosessin mukaan olisikin pitänyt ilmaantua. 


 JÄLKIMAININKEJA
Olimme yhteydessä seuraavalla viikolla. Puhelimeen vastasi kivuton nainen. Olin äärimmäisen tyytyväinen, vaikka nainen valitteli lihasväsymystä alaselässä.  Tunne on itseasiassa pitkittyneen vamman jälkeen hyvinkin luonnollista ja jopa odotettavissa oleva ongelma. Vamman synnyttyä vamma- alueelle syntyy kudosturvotusta, jonka ”tukee” vamma-aluetta.  Vamman korjaannuttua turvotus alkaa häviämään vamma-alueelta sallien rankaan lisää liikettä, johon lihasten tulisi reagoida. Pitkittyneissä vammoissa liikettä kontrolloivien lihasten herkkyys syttyä toimintaan häiriintyy. Lihakset eivät siis rytmity kunnolla ranganliikkeeseen mukaan ja tämän vuoksi selkä väsyy nopeasti. Pitkittyneen vamman vuoksi naisella olisi luultavammin edessä selän kuntouttaminen vammasta toivuttuaan.


MAGNEETTIKUVA
Keskustelun päätteeksi sovimme, että hoitomenetelmän käyttöä jatketaan vielä viikko, eli siihen asti, kunnes magneettikuva olisi selästä otettu. Sanoin naiselle, jos hyvin käy niin pullistumavammaa ei enää magneetista löydy, mutta viitteitä vammasta saattaa hyvinkin löytyä. Jos näin olisi, olisimme selättäneet vamman ja paluu normaaleihin arjen askareisiin olisi hiljalleen mahdollista.
Magneettikuvan saatuaan nainen soitti minulle ja luki lausunnon. Kuvassa ei löytynyt pullistumaa, mutta viitteitä pullistuman olemassaolosta kylläkin. L4-L5 nikamavälissä todettiin vähäistä nestepitoisuuden alenemaa ja alueella todettiin lievää kudosturvotusta. Tämä löydös on viite siitä, että välilevy on vuotanut kudosnestettä ympäröivään kudokseen ja ärsyttänyt sitä. Lisäksi lausunnossa oli löydös lievästä oikealle suuntautuvasta välilevyntyöntymästä, mikä ei ylettynyt hermokudokseen asti. Tämä olisi hyvä viite siitä, että vamma on vetäytymässä ja korjaantumassa. Nainen oli magneettikuvaan mennessä oireeton. Vastaavanlaisia magneettilausuntoja ovat saaneet useammat asiakkaani, jotka ovat päässeet magneettikuvantamiseen 4-6 viikkoa hoidon aloittamisen jälkeen.

REFERENSSI

HÄMMENNYSTÄ JA KIITOLLISUUTTA
Nainen oli tyytyväinen ja kiitollinen avustani, mutta yhdestä asiasta nainen oli edelleen hämmentynyt ja ihmeissään ja teki minulle tiukan kysymyksen: ”Miten on mahdollista, että pullistumaa hoidetaan kahdella niin eri tavalla?” Tiesin tämän kysymyksen tulevan, koska nainen oli käynyt fysioterapiassa ja hän oli saanut hyvin ristiriitaisia ohjeita vamman hoitoon. Vastasin naiselle rehellisesti ”Hoitotapojen erot tulevat pienestä, mutta olennaisesta näkemyserosta. Yleisen näkökannan mukaan välilevy kuivatetaan, jotta siitä tulee oireeton. Siksi vamma pyritään kuormittamaan. Tästä näkökulmasta katsottuna liikehoito ja jumppaaminen on perusteltua, kyllä.... ???? …. MUTTA... Minä olen asiasta erimieltä, näin ei pitäisi välilevynpullistumassa toimia...


Välilevyn aineenvaihdunta on selkärangan toiminnan ydin ja välilevyn elinehto, sitä ei tule kuivattaa, vaan sen toimintakyky ja aineenvaihdunta tulee säilyttää. On totta, että välilevy menettää nestepitoisuuttaan aina pullistumavamman synnyttyä. Siksi vamma tulee hoitaa mahdollisimman nopeasti oireettomaksi ja kuntoon, jotta välilevyn nestepitoisuus ja joustavuus säilyisi vammasta huolimatta madollisimman hyvänä. Nopea tervehtyminen on paras ratkaisu välilevynpullistumassa, koska selkärangan käyttökilometrejä on useita vuosia edessä päin ja selkäranka tarvitsee iskunvaimennusta jatkossakin. Välilevyä ei tulisi siksi kuivatta.(Tosi tarinan siitä, miksi pullistuma epäilyn ja pullistuman kanssa ei tule kikkailla (MIKSI JA KUKA).


Kysymys kuuluukin, mikä on välilevy pullistuman perimmäinen syy, kun tämän oivaltaa... vammasta tulee nopeasti hoidettava vamma/vaurio. On vain ymmärrettävä miten vamman/vaurion kanssa on toimittava, jotta nopeampi toipuminen on mahdollinen.  On eri asia kuivattaa välilevy liikehoidolla ja jumpalla kuin suojata ja ohjata vammaa ja pitää huolta liikettä kontrolloivien lihasten hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta vamman aikana.  

Keskustelimme asiasta tovin. Nainen oli vakuuttunut siitä, että hoitolinjaukseni oli ollut oikea, koska positiiviset hoitovasteet olivat olleet niin nopeat pienestä harha-askeleesta huolimatta. Naisen sanoin ”Onneksi olit perustellut minulle kaiken niin hyvin, että uskalsin ja ymmärsin vastustaa fysioterapeuttisia harjoitteita tässä kohtaa. Koska luulen, etten olisi kivuton nyt, jos olisin aloittanut tekemään niitä harjoitteita, joita fysioterapiasta sai.”
Kiitin naista luottamuksesta ja uskalluksesta pysyä kannassani, vaikka hän joutui näkemykseni takia ristituleen hoitolinjausten osalta.



JATKOA TIEDOSSA... 
Sovimme puhelun päätteeksi, että rauhoitamme tilanteen nyt hetkesi ja nainen jatkaa muutamien viikkojen ajan normaaliarkea ja seurailee selän vointia… Yhteistyömme jatkuu kuntoutuksen tiimoilta ajatuksella toiminnallista ja toimivaa. Tarkoituksen on saada keskivartalon sekä selkärangan liikettä kontrolloivat lihakset taksin toimintaan mukaan. Samalla katsastetaan, että lonkan alueen lihaksisto toimii rytmisesti oikein. Käymme läpi asiakkaan liikekielen, jottei selän ja lantion alueelle jäisi piileviä lihasten toiminnallisia häiriöitä, jotka voisivat jatkossa aiheuttaa kipuilua lantion ja selänalueella.





Kärsitkö lähes jatkuvista tai jatkuvista hermokivuista kädessäsi tai jalassasi? Ovatko kipusi hiljalleen pahentuneet viikkojen ja kuukausien saatossa? Kipulääkkeet eivät vie kipu ja kuntoutus ei auta vaan pahimmassa tapauksessa on pahentanut oireita? Kipuasi vähätellään ja koet ettei sinua auteta?




Ilmaisoppaan avulla voit selvittää johtuvatko kipusi välilevynpullistuma epäilystä vai toiminnallisesta häiriöstä. Mikäli olet kärsinyt päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia hermokivuista, joihin eivät kipulääkkeet ja kuntoutus auta, ilmaisoppaan avulla saat selityksen sille miksi näin on ja mistä sietämättömätkin hermokipusi johtuvat.





Välilevyn pullistuma ei itsessään ole vakava vamma, mutta hoitamatttomana tai väärin hoidettuna siitä voi sellainen tulla. Edessäsi saattaa olla kuukausien kivulias kipukierre, jos vammaasi ei suhtauduta alunalkaen riittävällä vakavuudella. Kipukierteeseen ei tarvitse jäädä, kun tiedät mistä vammassasi on kysymys ja hoidat vammaasi oikein. Pullistuma vammasta toipuminen voi olla mielekästä ja kivutonta, kun tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä vamman aikana ja MIKSI?

Vältä kuukausien kivulias kipukirre ja tutustu oppaisiin. 










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Välilevyn pullistuma oppaiden synty.

Asioita voidaan katso aina monesta näkökulmasta. Katsontakanta vaikuttaa siihen, miten asioihin suhtaudutaan ja miten niiden kanssa...