maanantai 16. huhtikuuta 2018

Välilevyn pullistumasta eroon kahdessa viikossa. Kun tietää mitä tekee ja miksi ja mitä jättää tekemättä ja miksi.


Istuit ja aivastit oikein pontevasti sielusi kyllyydestä? Kumarruit ja nostit rehvakkaasti jotain painavaa? Liukastuitko ja sait tyylillä ja taidolla vedettyäsi itsesi pystyyn ennen maakosketusta? Yhtä kaikki… hermokipu jäytää lähes jatkuvasti tai jatkuvasti raajaan.  Lihakset tuntuvat jäykälle, väsyneelle ja niitä särkee ja pakottaa.  Kivut estävät normaalin toimimisen ja liikkumisen…

Sinä lääkäriin… Saikkua 3 päivää… ohjeena lepoa, kipulääkettä ja oman voinnin kanssa tekemistä… ”Kyllä se siitä…”
Kuuntelet poraavaa hermokipua raajassasi yötä päivää. Kipu poraa yhtä kovaa päätäsi kuin raajaasikin… Normaali tekeminen ei vaan luonnistu kipujen vuoksi. Kuuntelet pahentuvia oireita viikon, kaksi. Sitten uudelleen lääkäriin ja sieltä fysioterapiaan… ja rumba jatkukoon pahimmassa tapauksessa kuukausia… kivut eivät vaan hellitä… NIIN TYYPILLINEN tarina, että suututtaa…

Voisiko kysymyksessä olla VÄLILEVYNPULLISTUMA???  Hmmm…. ”Eiiiii, katsellaan nyt vaan…”
REFERENSSI
EI KATSELLA… VAAN VOISIKO ASIALLE TEHDÄ JOTAIN???

Kerron tarinan… välilevynpullistumasta ja siitä miten pullistumasta voi toipua hyvällä, systemaattisella tekemisellä ja tekemättä jättämisellä kahdessa viikossa…Kun tietää mitä tekee ja miksi ja mitä jättää tekemättä ja miksi.  Kumman valitset, puolen vuoden – vuoden kipupainajaisen vai kahden viikon säntillisen ja loogisen tekemisen… Itselläni ei tuohon olisi kahta sanaa sanottavana… Kaksi viikkoa, sanon minä!
Välilevynpullistuma voi tulla kenelle vaan ja sen syntymekanismi voi olla oikeastaan mikä vaan. Trauma, rakenteiden ylikuormitus tai rakenteiden heikkous… Sen voi saada aivastamisesta, jos huono tuuri käy. Sen voi saada liukastuessa, jos liikkuvuus ei riitä. Sen voi saada nostamisesta, jos voimaa ei ole riittävästi ja tekniikka pettää.   Se voi syntyä huomaamatta hiljalleen johtuen rakenteiden heikkoudesta tai ylikuormituksesta … Siis mistä tahansa ”tapahtumasta”, josta syntyy liikaa ”painetta” rankaan, jota rakenteet eivät kestä. Pullistumavamma ei siis katso ikää, kokoa eikä ulkonäköä. 😉   
Seuraavaksi tarina siitä kuinka parannuin pullistumasta kahdessa viikossa. Tämä tarina on POHJA menetelmälle, jonka ansiosta olen voinut auttaa useita pullistuma-asiakaita toipumaan vammasta muutamissa viikoissa.  Menetelmää ovat käyttäneet asiakkaat, joilla on magneettikuvalla todettu pullistuma ja asiakkaat, joilla on oireiden perusteella vahva epäilys pullistumasta. Menetelmän käyttö on toiminut molemmissa tapauksissa erittäin hyvin. Asiakkaat ovat tulleet oireettomiksi 4-7 päivässä. He ovat voineet palata  oireettomina takaisin normaali arkeen  2-3 viikossa. Mutta nyt tarinaan… (Tämän blogin lopusta löydät likin ilmaiseen pullistuma oppaaseeni.)




TYPERYYTTÄ, AJATTELEMATTOMUUTTA JA RAKENTEIDEN YLIKUORMITUSTA
Sain itse loppukesästä 2012 välilevynpullistuman, koska selässäni oli ollut vuosia kivulias toiminnallinen häiriö, joka oli ylikuormittanut yliliikkuvan alaselkäni rakenteita liikaa. Välilevynpullistuma oli kohdallani vain ajankysymys. Milloin ja missä?

Tein 20kg tangolla maastavedon lämmittelysarjaa. Ollessani liikkeen ala- asennossa, sain kuningasidean… Päätin, että vaihdan hieman jalan asentoa… ja hupsis… tunsin saman tien, että rangan vierestä vihlaisi. Nousin ylös varovasti ja ihmettelin hetken… Tais mennä ohi… Tanko uudelleen otteeseen ja lämmittelyä tekemään… En kerennyt, kuin hieman kumartaa ja tajusin, että tämä olikin tässä… Tanko takaisin telineeseen, askel taaksepäin ja peli oli selvä… Iski järjetön massiivikramppi selkään, pakaraan ja vatsaan… Haukoin henkeä kuin kala kuivalla maalla ja yritin pysyä tolpillani…

Otin siinä naama valkoisena hetken lukua ja hengittelin hiljalleen. Krampin tasaannuttua lähdin hiipimään pukuhuonetta kohti. Luojan kiitos, että oli kesä, ettei minun tarvinnut pukeutua ulkovaatteisiin. Hain omaisuuteni pukukaapista ja jatkoin varovasti hiipimistä rappukäytävää kohti… Eipä ole käveleminen ja rappusten alas meneminen ikinä tuntuneet niin tuskaiselta. Joka askel tuntui siltä, että selkä halkeaisi.  Autoon ”sujahtaminen” oli oma taidonnäyte, kun pää ei meinannut autoon sisälle mahtua… Siinä sitten jäykän kankeana ajeltiin kotiin, pilleripurkille ja vaateriin.

Kolme tuntia vierähti tuskissaan maaten. Myönnän, että mielessäni kävi hetkellisesti sana ”välilevynpullistuma”, koska hermokivut reiden ulkosyrjään ja lonkan läpi nivuseen olivat ajoittain aivan armottomat. EI, ei voinut olla, ei saanut olla!!! Olin kuullut liian monta kauhutarinaa niistä kivuista… Päätin siis soittaa kollegalleni ja kysyä, että pystysikö hän hieromaan selkääni, koska keskivartaloni on totaalikrampissa… SIIS totaalikrampissa!!! 😉

Kollegani saapui paikalle. Hän katseli minua hetken ja sanoi minulle saman, jota olin jo itse alkanut pelätä… ”Onkohan sulla mahdollisesti välilevynpullistuma(tyrä)?” Katsoin kollegaani ja sanoin ”Tuota en halua kuulla.”  Painon leukani rintaan ja yskäisin… "Ei voi olla totta!"… paine todella tuli rankaani… Ei tainnut tällä tytöllä enää olla rimpuilemista aiheen tiimoilta…

 


PAKKO TOIPUA NOPEASTI!!!
Päätin tehdä kaikkeni, etten joudu siihen kipukierteeseen missä niin monet ihmiset ovat… Aloin lukemaan artikkeleja selkärangan toiminnasta, välilevyjen tehtävistä ja rakenteesta. Opiskelin ranganmekanismeja ja katselin useita luentoja selkärangan toiminnasta oppiakseni ymmärtämään sitä, mitä sisälläni on tapahtunut ja mitä voisin tehdä toipumiseni eteen…

Pohdin, mietin ja analysoin kaiken sen tiedon mitä olin löytänyt internetin ihmeellisestä maailmasta ja yhdistin sen olemassa olevaan tietooni, osaamiseeni ja ymmärrykseeni kehon mekanismeista.




OLEELLINEN SATTUMA!!!
Toki minulla oli ”plakkarissa” yksi oleellinen ja ratkaiseva tieto, jonka sai minut toimimaan niin kuin toimin… Puoli vuotta aikaisemmin mieheni oli saanut mielestään ”pienen” palovamman jalkaansa työmaallaan… Mieheni tuli kotiin jalka sidottuna paksun sidoksen alle ja totesi, että jalka pitäisi käydä aamulla näyttämässä ihopolilla… Minä hämmentyneenä kysymään, että eikö tuota särje ihan älyttömästi… Mieheni toteaa siihen… etteipä juuri… Tuossa kohtaa ei todellakaan välähtänyt mieleeni, että mitä edessämme olisi…

Seuraavana aamuna lähdin kiltisti mieheni mukana polille, koska halusin tietää, miten palovammaa hoidettaisiin… Oletettavasti rakkuloitahan sieltä löytyy… Eipä löytynyt… ei totisesti löytynyt… Ensihoitajan aukaistessa sidoksen… tajusin saman tien, miksei mieheni jalkaa särkenyt… Jalassa oli 15cm korkea ja 20cm leveä mustaksi palannut ”lipeäpalovamma”… Tästä tulee pitkä reissu… Edessä oli ihonsiirto ja pitkä toipuminen… 

Minulla oli siis 2,5kk aikaa seurata päivittäin, miten vamma paranee hiljalleen. Paranemisprosessi oli äärimmäisen mielenkiintoinen, muttei lasten silmille katsottavaa touhua. Paranemisprosessin näkemisellä oli olennainen merkitys SLH- menetelmän syntyyn ja se antaa selityksen myös sille miksi minä ja asiakkaani olemme toipuneet vammasta niin nopeasti. 

SOTASUUNNITELMA.
Tein siis selkääni koskevan hoitosuunnitelman edellä mainitun kokemukseni ja oman osaamiseni sekä saamieni tietojen pohjalta En voinut tietää TEORIANI toimivuudesta, mutta kaiken järjen ja logiikan mukaan SEN PITÄISI TOIMIA! Kehomme on järjettömän hieno koneisto, joka korjaa itseään, kunhan sille annetaan oikeat työkalut käyttöön.  Päätin tehdä sen mitä rakenteeni tarvitsisi ja jätin tekemättä sen mitä vamma ei mekaanisesti siinä kohtaa olisi teoriani mukaan sietänyt.




TEORIANI TOIMI KUIN HÄKÄ...
Kun tiesin mitä tein ja miksi ja mitä jätin tekemättä ja miksi. Aloitettuani hoitomenetelmän käytön hävisivät hermokivut neljässä päivässä. Niin on käynyt myös asiakkailtani, jotka ovat ottaneet menetelmän käyttöönsä. Menetelmä perustuu loogiseen ja järkeenkäypään teoriaan, joka pohjautuu kehon omaan parantumisprosessiin sekä kehon omiin mekanismeihin. Kysymys ei ole mistään ydinfysiikasta vaan siitä, että ymmärrämme vamman perimmäisen syyn ja hoidamme SYYTÄ emmekä oireita. En siis jäänyt taistelemaan ja lääkitsemään vammasta aiheutuvia oireita kipulääkkeillä, vaan aloin hoitaa syytä, joka aiheutti kivut ja oireet.



NOPEA TOIPUMINEN

Ymmärrettyäni syyn oireiden takana. ”Eliminoin” arjestani pois ne tekijät, jotka olisivat pahentaneet vammaa tai pitäneet vammamekanismia yllä sekä tein asioita, jotka edesauttoivat vamman perimmäisen syyn korjaantumisessa. Parantumiseni oli siis prosessi, joka on täysin looginen ja  järkeen käypä, kun hoidamme kipujen aiheuttajan kuntoon, emmekä vain yritä turruttaa vammasta aiheutuvia kovia kipuoireita.  Paranemisprosessi vei aikaa kaksi viikkoa. Se oli täysin looginen ja järkeen istuva prosessi, kun tiesin mitä tein ja miksi ja mitä jätin tekemättä ja miksi.

ONNELLINEN LOPPU


Olin äärimmäisen onnellinen siitä, etten tyytynyt nykyteorioihin, joissa pullistuma kuivatetaan ja aika parantaa...  Vaan kyseenalaistin ne, enkä jäänyt kipukierteeseen missä valitettavan monet pullistuma (tai sen epäilystä kärsivät) asiakkaat ovat kuukausitolkulla. Asiakkaat eivät saa apua kipuihinsa, koska vamman varsinaiseen syyhyn ei pureuduta. Lääkkeillä lievitetään vammasta syntyviä oireita, mutta valitettavasti kipulääkkeet eivät korjaa selkärangassa olevaa vauriota, joka aiheuttaa lähes jatkuvaa tai jatkuvaa hermokipuilua. Tämän vuoksi moni pullistuma-asiakas kärsii pullistuman aiheuttamista oireista luvattoman kauan.     





TIETO JA YMMÄRRYS LISÄÄ MOTIVAATIOTA
Pullistumavammassa tulee hoitaa syytä ei oireita, jotta vamma korjaantuisi nopeassa aikataulussa. Asiakkaille tulisi antaa tietoa vammanlaadusta. Mitä selässä on tapahtunut? Mikä selittää oireet ja kivun? Asiakkaille tulee selittää mitä vamman kanssa pitää tehdä ja miksi ja mitä vamman kanssa pitää olla tekemättä ja miksi, jotta vamma korjaantuu ja jälkiseuraamuksilta säästyttäisiin.

Hoitamattomana pullistuma on viheliäs vaiva, joka voi kestää vamman koosta ja rasituksesta riippuen muutamista kuukausista jopa liki vuoteen. Moni pullistumasta kärsivä asiakas valitettavasti PAHENTAA vammanlaatua tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään, jolloin kipu- ja sairaslomakierre on valmis. 







Välilevyn pullistuma ei itsessään ole vakava vamma, mutta hoitamattomana tai väärin hoidettuna siitä voi sellainen tulla. Edessäsi saattaa olla kuukausien kivulias kipukierre, jos vammaasi ei suhtauduta alunalkaen riittävällä vakavuudella. Kipukierteeseen ei tarvitse jäädä, kun tiedät mistä vammassasi on kysymys ja hoidat vammaasi oikein. Pullistuma vammasta toipuminen voi olla mielekästä ja kivutonta, kun tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä vamman aikana ja MIKSI?

Vältä kuukausien kivulias kipukirre ja tutustu oppaisiin. 












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Välilevyn pullistuma oppaiden synty.

Asioita voidaan katso aina monesta näkökulmasta. Katsontakanta vaikuttaa siihen, miten asioihin suhtaudutaan ja miten niiden kanssa...