Välilevyn pullistuma oppaiden synty.

Asioita voidaan katso aina monesta näkökulmasta. Katsontakanta vaikuttaa siihen, miten asioihin suhtaudutaan ja miten niiden kanssa toimitaan.  

Mielestäni liian moni välilevyn pullistumasta kärsivä asiakas kärsii kovista hermokivuista liian kauan ja turhaan.  Apua ja ohjeita vamman hoitoon ei meinaa löytyä mistään. Kipujen kanssa on vaan eläminen. Tämä ei pidä paikkansa.  

Toivonkin, että tämän artikkelin siivittämän välilevyn pullistumaa katsottaisiin myös toisesta näkökulmasta ja vamman suhtauduttaisiin riittävällä vakavuudella, koska vamma on hoidettavissa oleva vamma, kun vamman kanssa toimitaan oikein. Kenenkään ei pitäisi jäädä kuukausine kipu- ja sairaslomakierteeseen vamman takia. Se on turhaa.  Vammasta toipuminen voi olla mielekästä ja kivutonta, kun ymmärtää mistä vammassa on kysymys ja miten sen kanssa tulee toimia.

Tässä artikkelissa tulen kertomaan perustellun ja syyn miksi ajattelen näin. Tyypillisesti välilevyn pullistuman hoitona on kovat kipulääkkeet ja kuntoutus. Tosi asia vamman kohdalla on se, ettei lääkitys eikä kuntoutus korjaa vammaa/vaurioita, joka on syntynyt ranganrakenteeseen. Kuntoutuksen osalta on valitettavaa myös se, että oireet voivat jopa radikaalisti pahentua, mikäli vamma-aluetta kuormitetaan vääränlaisin liikkein. Mikäli kivut pahenevat kuntoutuksen aikana, tulisi hälytyskellojen soida. Vamma hoito ei saa aiheuttaa lisääntyviä kiputuntemuksia. Välilevyn pullistuma ei ole kuntoutettava vamma, vaan se on hoidettava vamma. Annan tälle kaikelle selityksen, kun jatkat artikkelia eteenpäin.

Pahin virhe mitä pullistumasta kärsivälle asiakkaalle voidaan sanoa: ”Sinä voit toimia kivun sallimissa rajoissa”. Kehotus on täysin käsittämätöntä, kun ymmärtää vamman perimmäisen syyn. Välilevyn pullistuma ei ole vakava vamma, mutta siitä voi sellainen tulla, jos sitä hoidetaan väärin tai siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi…  Ystäväni tarina on karmea todistus siitä! Välilevyn pullistuman kanssa ei voi elää täysin normaalia elämää, vaan sen kanssa on tiedettävä mitä voi tehdä ja mitä pitää jättää tekemättä ja ennen kaikkea miksi, jotta nopeampi toipuminen vammasta on mahdollinen.

Kerron sinulle "tarinan", jonka ansiosta olen voinut hoitomenetelmäni avulla auttaa useita asiakkaitani toipumaan kivuttomasti ja mielekkäästi kaularangan- / lannerangan välilevyn pullistumista. Kysymys ei ole ihmeparantumisesta eikä mistään kikka kolmosesta, sellaisesta ei ole kysymys. Kysymys on loogisesta ja maalaisjärkeen istuvasta menetelmästä, joka perustuu kehon omaan paranemisprosessiin. Menetelmässä hoito kohdistuu vamman perimmäiseen syyhyn, eikä pelkästään kivun ja oireiden lievitykseen.  Oikein ja tunnollisesti hoidettuna vammasta voi toipua 2-3 viikossa kivuttomasti.  

Opin tieni aiheen tiimoilta on ollut pitkä, mutkikas, äärimmäisen mielenkiintoinen ja jopa välillä raskas. Haluan tuoda näkökantani avuksi niille asiakkaille, jotka ovat taistelleet hermokipujen kanssa kuukausia tolkulla tai jotka epäilevät itsellään välilevyn pullistumaa tai jolla on todennettu pullistuma, mutta selkeitä hoito-ohjeita kivun haltuun ottamiseen ei saa tai niitä ei löydy. Tämä artikkeli antaa yhden hyvin ja varteen otettavan näkökulman vamman hoitoon.  Hoitovasteet ovat olleet äärimmäisen hyviä. Pääset nyt tutustumaan menetelmän syntymään ja persusteisiin.  (REFERENSSI)

OPPAAN ALKU

Sain itse 2011 välilevyn pullistuman, nostaessani 20kg painosita tankoa. Pieni mitätön vihlaisu selässä. Hetken tuumailun jälkeen… massiivinen kramppi oikeaan reiteen, pakaraan ja vastalihaksiin… Muutama tunti eteenpäin… kovat hermokivut lonkan läpi nivusee sekä ulkoreiteen. Oletin, kipujen johtuvan krampista… mutta mielessäni kävi karmiva ajatus ”Olisikohan välilevyn pullistuma?”  Soitin kollegalleni ja pyysin häntä käsittelemään kramppia… koska en halunnut välilevyn pullistuman kuuluvan vaihtoehdoksi, koska kuukausien tuskainen kipukierre ei minua ajatuksena houkuttanut. Kun kollegani näki minut, hän ensitöikseen totesi... ”Oliskohan sulla pullistuma?” Hetken katsoin kollegaani ja vastasin ”Se kävi minunkin mielessä.” Hermokipu oli viiltävä ja polttava. Virhe asento vartalossani oli vahva, eteenpäin ja oikealle kallistuva. Lääkkeet eivät purreet kipuun juurikaan. Käveleminen ja istuminen oli yhtä tuskaa. Jalka petti hetkittäin alta ja kaaduin.

Minulla ei ollut tuolloin varaa jäädä kuukausien kipu- ja sairasloma kierteeseen. Joten päätin selvittää, mitä selässäni oli loppujen lopuksi tapahtunut. Kolme päivää peilasin tietoa jo olemassa olevaan tietooni ja aloin hiljalleen kyseenalaistamaan saamaani informaatiota. Tieto, jota löysin, oli hyvin oirekeskeistä. Mistä kivut johtuvat ja mikä kipua aiheuttaa… mutta yksikään artikkeli ei selittänyt syytä, miksi välilevy pääsee pullistumaan ulos nikamaraosta, jossa sen kuuluisi olla… Tämä oli minusta oleellinen kysymys… Asia jäi minua todella painamaan… Jotainhan pitää tapahtua, että välilevy pääsee työntymään ulos nikamarakenteesta?   

Pohtiessani syitä välilevyn pullistumiselle, ymmärsin ettei välilevy ole itse ongelma, vaan syy täytyy löytyä ranganrakenteesta. Hoito pitää kohdistaa ranganrakenteeseen, jotta toipuminen vammasta on mahdollinen. Kun tiedon palaset alkoivat loksahdella kohdalleen, tajusin että vamma on täysin hoidettavissa oleva vamma, kun tiedän mitä teen ja mitä jätän tekemättä vamman aikana ja ennen kaikkea miksi.

ONNEKAS EPÄONNI!

Tiukan analyysin jälkeen aloin hoitamaan vammaani tarkan suunnitelman mukaan, koska kysymys olisi parantumisprosessista, joka tulee käydä läpi. Minun pitää antaa keholleni aikaa ja rauhaa käydä tuo prosessi läpi. Prosessin ymmärtämiseen vaikutti tapahtuma ketju, johon joudun mukaan puolivuotta aikaisemmin… Miehen sai sääreensä työtapaturman seurauksena lipeävamman, johon jouduttiin tekemään kookas ihonsiirrännäinen. Hoitaessani mieheni vammaa 2,5 kuukautta päivittäin näin, miten kehon paranemisprosessi edistyy ja millaisia vaiheita prosessi pitää sisällään. Tiesin, että tuo prosessi minun tulee käydä läpi selkäni osaltani (sisäisesti ja toki pienemmässä mittakaavassa).  Kaiken järjen mukaan menetelmän pitäisi toimia, jos teoriani napsahtaa kohdalleen.

Hoitovasteet menetelmästä olivat nopeampia, kuin osasin edes odottaa… Olin 4 päivässä kivuton, mutta tiesin paranemisprosessin nähtyäni, ettei oireiden häviäminen tarkoittanut sitä, että voin lopettaa menetelmän käytön… Tiesin, että vammaa pitää hoitaa muutaman viikon ajan, jotta se olisi täysin kunnossa ja korjaantunut. Kävin hermokipujen loputtua läpi loogisen kipukaaren, jota vamman korjaantuminen noudattaa.  Kahden viikosn kohdalla oireiden ja oireheijasteiden kokonaan hävittyä tiesin olevan täysin terve ja tiesin, että selkäni kestää normaali kuormitusta jälleen. Oireet eivät koskaan palaneet menetelmän lopetettuani. Ja näin on käynyt myös asiakkailleni.

"ONNEN KANTAMOISIA"

Vuodet vierivät ja aikaa kului ja yllättäen sain puolen vuoden aikana 9 välilevyn pullistumasta kärsivää asiakasta hoidettavakseni, kuin tilauksesta. Minulle tuli huikea mahdolisuus todentaa ja vahvistaa menetelmän toivmivuus asiakkaideni kautta. Mikäli teoriani pitää paikkansa, menetelmän PITÄÄ toimia myös asikkailleni??? Paranemisprosessi on kaikkilla sama, toki vamman koko ja sijainti vaikuttaa parntumisprosessin kulkuun.

Kerroin asiakkailleni, mistä vammassa on kysymys, jotta he osaisivat suhtautua vammaan hoitoon tunnollisesti ja oikein. Selitin, miksi vammaa ei tule kuormittaa vääränlaisin liikkein. Lisäksi annoin heille selkeät ohjeet siitä, mitä pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä vamman aikana ja miksi.  Asiakkaani kärsivät sekä kaularangan- että lannerangan pullistumista. Jokainen näistä asiakkaita toipui vammasta 2-3 viikossa täysin oireettomiksi yhtä lukuun ottamatta. Hänen omin sanoin ”Enhän minä tehnyt niin kuin sinä pyysit.” Valitettavasti vamma on äärimmäisen herkkä pitkittymään, pahentumaan ja uusiutumaan, jos vamma hoitaa vähän sinne päin. On tiedettävä mitä vamman kanssa voi tehdä ja mitä ei, hölmöilyyn ei ole varaa.   

TOISIN AJATTELUA...

Onnistuneiden asiakas tapausten jälkeen päätin puhua asiasta ja teoriastani kollegoilleni. Ajattelin vahvistaa ja varmistaa teoriani paikkansa pitävyyden.  Kyseenalaistin asioita ja pyysin kollegoiltani vastauksia ja perusteluita minua askarruttaviin kysymyksiin.  Koska vallalla oleva teoria välilevyn kuivattamisesta on mielestäni KARMIVA ja perusteeton, kun välilevyn tehtävän ymmärtää rangassa. Selitin kollegoilleni, ettei välilevy pullistuminen ole vamman aiheuttaja, vaikka se magneetissa ilmeneekin. Välilevyn pullistuminen on SEURAUS vammasta, joka on syntynyt rangan rakenteeseen!  Koska hoito kohdistuu väärään osaan vammaa jäävät asiakkaat luvattoman pitkäksi aikaa lääke ja kipukierteeseen. Tähän asiaan minä haluan muutoksen. Kollegani hölmistyivät tiukoista kysymyksistäni ja kehottivat minua lopettamaan moisen miettimisen. Asia on käsitelty ja piste. 

En voinut uskoa korviani. Luoja, kuinka minua suututti, mutta samalla ymmärsin sen, että asioita voi nähdä eritavoin ja jokainen voi valita puolensa. Minun ei tarvitse kääntää kollegoiden päätä auttaakseni vammasta kärsiviä asiakkaita. 

Keskusteluiden jälkeen päätin pitää tiukasti kiinni omasta näkemyksestäni ja selvittää asian perinpohjaisesti, koska asiakkaideni hoitovasteet olivat liian loogiset ja hyvät heitettäväksi romukoppaan. Jonkin asian piti siis täsmätä teoriassani…

EI AUTTANUT MUU KUIN OTTAA HIRVEÄ SARVISTA KIINNI... 

...koska uskoin välilevyn pullistuman syntyvän välilevyä tukevan ja suojaavan rakenteen "vaurioitumisesta".  Etsinnöistäni huolimatta en löytänyt kuvia enkä teoriaa, jossa tästä näkökulmasta aiaa olisi käsitelty. Oppaat ja artikkelit kiinnittivät huomion pullistuneeseen välilevyyn ja sen aiheuttamiin oireisiin. Halusin löytää vastauksen kysymykseen… MIKSI välilevy pääsee työntymään ulos tukevan ja suojaavan rakenteen läpi niin, että oireiden syntyminen on mahdollista? 

Asiahan on niin, mikäli suojaavaa tukirakennetta ei välilevyjen ja hermokanavien välissä olisi, niin meidän kaikkien selät oireilisivat ja eläisimme kaikki hermokivuista johtuva kipupainajaista jatkuvasti ja harvan täysipäisen ihmisen psyyke kestäisi sitä.

SYKSYINEN SINETTI...

Onneksi elimme pohdintojen aikaan kuulasta syksyä ja hirvestys aikaa. Koska kollegani viittasivat minulle ja teorialleni kintaalla näytöistä huolimatta. Ainut keino millä voin todentaa teoriani paikkansa pitävyyden ja sinetöidä teoriani loogisuuden oli se, että todistan itsellen, selkärankaa ja välilevyjä suojaavan ja tukevan rakenteen olemassa olon. Tämän rakenteen olemassa oloa kollegani eivät pystyneet minulle vahvistamaan.

Pyysin ystävättäreltäni kaadetun hirven ruhosta neljä nikaman väliä, jotta pystyin tutkimaan rangan rakenteen. (Ihmisillä ja eläimillä on samankaltainen selkäranganrakenne, mutta mittasuhteet ovat erilaiset.)

OIKEA LÖYDÖS!!!

Teoriani mukaan rankaa suojavan ja tukevan rakenteen tulee suojata koko rankaa ja välilevyä kauttaaltaan, näin välilevy ei anna oiretta terveessä selässä. Teoriani mukaan välilevyä suojaava ja tukeva rakenne vaurioituu/repeää, jolloin oireet ilmaantuvat. 

Minun tulisi löytää ranganrakenteesta välilevyä kauttaaltaan suojaava ja tukeva rakenne, jotta teoriani olisi faktinen. Jos sen löydän… Se selittäsi, miksi asiakkaani ja minä toivuimme vammasta muutamissa viikoissa täsmällisen ja tunnollisen hoidon avulla.

Jännittyneenä aloin halkaisemaan hirven ruhosta välilevyä… Nähtyäni ranganrakenteen… kylmät väreet kulkivat selkäpiistäni pitkin. Toden totta rankaa suojaava ja tukeva rakenne kiertää kauniisti koko rangan ja sen kaikki luurakenteet sekä VÄLILEVYN! 

Tämän nähtyäni uskon vahvasti siihen, että teoriaani pohjautuvalla menetelmällä voidaan auttaa välilevyn pullistuma vammasta kärsiviä asiakkaita kivuttomasti ja mielekkäällä tavalla.  Asiakkaille tulee kertoa mistä oireet johtuvat ja mitä rangassa on tapahtunut ja miksi vammaa kuuluu hoitaa niin kuin sitä hoidetaan. Lisäksi asiakkaille tulee selittää mitä pitää tehdä ja mitä jättää tekemättä vamman aikana ja MIKSI. 

KYSYMYS EI OLE IHMEPARANTUMISESTA...

Kehittelemäni hoitomenetelmä ei perustu lääkehoitoon eikä ihmeparantumiseen, vaan kehon omaan parantumisprosessiin ja sen tukemiseen, siksi päätin tehdä hoito-oppaat, joiden avulla vaivasta kärsivät asiakkaat voivat saada helpotusta oireisiinsa ja mahdollisuuden parantua vammasta nopeastikin.  Minä en siis paranna ketään, mutta voin antaa menetelmän ja ”työkalut” käyttöön niille asiakkaille, jotka haluavat hoitaa itsensä kuntoon muutamissa viikoissa 6-12 kuukauden lääke ja kipukierteen sijaan.  

Jokainen asiakas päättäköön itse, mihin uskoo ja mihin ei.  Tämä on näkemys, jonka olen selvittänyt, kyseenalaistanut ja tutkinut. Olen testannut menetelmän useaan otteeseen ja uskon teoriaani kuin vuoreen. Asiakkaiden hoitovasteet eivät olisi sitä luokkaa mitä ovat olleet, jos teoriani ja menetelmäni ampuisi täysin metsään.

MIKSI PANTTAISIN TIETOANI JA NÄKEMYSTÄNI VAIN ITSELLÄNI...

...jos voin auttaa vammasta kärsiviä asiakkaita toipumaan vammasta kivuttomasti ja mielekkäästi? Pidänkö suuni kiinni vain siksi, että näen asian toisin ja kollegani näkevät asian toisin. Tulokset puhukoon puolestaan!  Minä haluan oppaallani autta asiakkita pääsemään irti kipukierteesta ja haluan antaa heille siihen hyvät työkaluat käyttöön. 

En halua, että kukaan kärsisi kovista hermokivuista kuukausi tolkulla tarpeettomasti. Enkä halua ketään, siihen lopuniänkipupainajaiseen, jossa läheiseksi tullut ystäväni elää loppuikänsä tavalla tai toisella, kun hänen välilevyn pullistuma vammaansa ei suhtauduttu riittävällä vakavuudella.  

Lääkityksen ja kuntoutuksen ohella tuttavaani kehotettiin toimimaan kivun sallimissa rajoissa. Joka oli todella todella suuri VIRHE! Kipu on aina merkki siitä, että jokin menee pieleen, kivun läpi ei pidä mennä. Hoidon tulee olla kivutonta! Ammatti ihmisinä meidän tulee ymmärtää, että meillä kaikilla on yksilöllinen kivunsietokyky. Ystäväni kohdalla painajainen alkoi sitkeydestä, korkeasta työmoraalista ja periksiantamattomuudesta. Kunpa olisin voinut auttaa häntä aikoinani, koska tuska, jota hän kokee, joka päivä on käsittämätöntä. Jos voin pelastaa yhdenkin ihmisen tuolta kohtalolta teoriaani pohjautuvalla menetelmällä, on tämä 2 vuoden opasprojekti kaiken sen arvoinen.

TUTUSTU OPPAIDEN SISÄLTÖÖN TÄSTÄ

REFERENSSIT

Välilevyn pullistumasta eroon etävalmennuksella.

Asiakas kertoi satuttaneensa selkänsä vuoden vaihteen jälkeen kahvakuulatunnilla. Alaselkään oli kirpaissut tunnin aikana, mutta kipu ei tuolloin ollut paha. Kipu jäi kuitenkin jäytämään selkään aina aika ajoin, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Lievää hermokipuilua oli tullut oikean jalan nilkkaan ja pohkeeseen. Kipu oli ollut siedettävä ja sen kanssa oli voinut elää, olla ja liikkua. Eikä naiselle ollut käynyt edes mielessä, että jotain voisi sen ihmeemmin olla vialla.

Kivut olivat hiljalleen kuitenkin alkaneet vaivaamaan useammin ja kovemmin. Asiakas oli sitkeästi pitänyt kiinni omista tavoistaan ja liikuntaharrastuksista, vaikka selkä oli muuttunut jäykäksi ja keräsi paineentunnetta alaselkään. Hermokivut sinnittelivät jalassa edelleen, mutta hän ei edelleenkään olettanut sen viittaavan mihinkään sen suurempaan.

Tarinan edetessä minulle alkoi hiljalleen herätä epäilys pullistumasta. Se oli oireiltaan aika lievä, mutta viittasi kuitenkin pulistumaan.  Mielestäni hermokipu on aina merkki siitä, että tilanteeseen tulisi suhtautua riittävällä vakavuudella. Hermot eivät oireile levossa, jos kaikki on ok.

Asiakas jatkaa tarinaansa… ”Noin 2 viikkoa sitten hyppäsin pyörän selkään ensimmäistä kertaa talven jälkeen ja heitin tunnin pyörälenkin… Siitä selkäni ei pitänyt yhtään. Pyörälenkin jälkeen kivut ovat olleet ajoittain sietämättömiä, käveleminen on ollut hankalaa, rappusten alas tuleminen on tuottanut tuskaa, jalkojen päällä oleminen väsyttää ja kotiaskareiden tekeminen on kipujen vuoksi välillä ollut hyvin haastavaa. Hermokipuja on ajoittain alkanut tuntumaan myös vasemmassa jalassa.  Mutta mitään ongelmaa ei pyöräillessä tuntunut??? ”

Tarina muutti suuntaansa… ja epäilyni pullistumasta alkoi saada lihaa luiden ympärille. Nainen jatkoi tarinaansa hetken. Samalla minä rakensin mielikuvaa vammasta ja mietin kuinka meidän olisi järkevintä edetä. Naisen lopetettua tarinansa kerroin hänelle pullistumaepäilystä. Sanoin naiselle, etten toki voinut olla satavarma asiasta, mutta hänen oireensa viittaavat vahvasti pullistumaan ja oireiden pahentuminen radikaalisti viittaisi vamman selkeään pahentumiseen.  Vammaa olisi hyvä alkaa hoitamaan mahdollisimman nopeasti pullistumaepäilynä, jottei tilanne selässä pääsisi äitymään liian pahaksi… Ainekset kuukausia kestävään kipukierteeseen on otolliset, mikäli vammaa ei hoidettaisi oikein tai siihen ei puututtaisi riittävällä vakavuudella.  

Kerroin naiselle tavastani hoitaa pullistuma asiakkaitani ja siitä mihin perustan hoitomenetelmäni. Nainen sanoi kuuntelevansa mielellään näkemystäni, koska oli kuullut hoitomenetelmäni toimineen hyvin useamman asiakkaan kohdalla. Samaan hengenvetoon nainen totesi, ettei halua kärsi kivuista yhtään pidempää kuin on pakko. Kaikki apu ja näkemys oli siis tervetullutta hänelle.

Keskustelimme naisen kanssa hoitolinjausten eroista ja perustelin oman näkemykseni hänelle tarkoin ja lupasin lähettää hänelle aiheesta vielä sähköpostia ja videomateriaalia, jotta nainen saisi rauhassa tutustua hoidon perusteisiin.  Sovimme, että hän soittaa minulle uudelleen, mikäli kokee hoitoteoriani loogiseksi ja maalaisjärkeen istuvaksi.

REFERENSSI

TAPAAMINEN vs. ETÄVALMENNUS

Puhelin soi kaksi päivää myöhemmin. Nainen oli halukas aloittamaan hoitomenetelmän käytön, joten hän ehdottikin tapaamista… Hymmm, tavallaan tapaaminen olisi ollut hyvä idea ja tarpeellistakin… mikäli naisen oireet olisivat viitanneet toiminnalliseen häiriöön, mutta naisen kertoma ei antanut osviittaa toiminnallisesta häiriöstä vaan pullistumasta. Nainen olisi tapaamisessa tullut kertomaan minulla aivan samat asiat kuin puhelimessakin…  Se tuntui miestäni naisen turhalle juoksuttamiselle, koska tosiasia on, etten olisi voinut tehdä mitään sellaista, mikä olisi helpottanut hänen tilannettaan siinä hetkessä. Pullistumavamma ei ole kuntoutettava vamma vaan hoidettava vamma, jonka kanssa pitää tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä ja miksi.

Ehdotin naiselle etävalmennuksen aloittamista. Näin nainen pääsisi heti samana päivänä kiinni vammanhoitoon. Lisäksi hoidon nopea aloittaminen estäisi vamman pahenemisen ja mahdollistaisi vamman nopeamman toipumisen. Ydinkohdiltaan pullistumavamman hoito on yksinkertaista tekemistä ja tekemättä jättämistä. Yhteistuumin päätimme kokeilla hoitoa etänä. Mikäli tilanne vaatisi tapaamista, järjestäisimme sen myöhemmin. Pääasia oli mielestämme se, että hoito saataisiin mahdollisimman nopeasti vireille.

Tehtyämme päätöksen, kävimme vielä läpi  vamman suojausta ja hoitovasteiden aikataulua... sekä parantumisprossin kulkua ja pullistumavammasta johtuvia kipukaaren eri vaiheita. Näin nainen osaisi suhtautua vammanhoitoon riittävällä vakavuudella, tunnistaisi erivaiheet parantumisen edistymisessä sekä hoitaisi vammaansa tunnollisesti.

Sovimme naisen kanssa uuden soittoajan. Puhelun päätteeksi lähetin  naisen sähköpostiin hoitomateriaalit, joista hän saattoi lukea, katsoa ja tarkistaa vamman hoidon ydinkohdat ja asiat joista puhelimessa olimme puhuneet.  Lisäksi materiaalin avulla nainen saisi selkeitä ohjeita vamman hoitoa varten ja vahvistusta omalle tekemiselle.    

Koen tärkeäksi, että asiakkaani tiedostavat syyt miksi vamma hoidetaan niin kuin hoidan. Uskon asiakkaideni sitoutuvan omaan hoitoonsa paremmin, kun he ymmärtävät syyt miksi asioita tehdään ja miksi niitä jätetään tekemättä.   

ETÄVÄLMENNUS?

Moni miettii, että miten on mahdollista hoitaa pullistumavammaa etänä?  Se on mahdollista, koska pullistuma on vamma/vaurio, joka pitää hoitaa oireettomaksi. Se ei ole vamma/vaurio, jota voidaan kuntouttaa. Teoriani mukaan pullistumavamman ”vääränlainen” kuntoutus voi pahimmassa tapauksessa lisätä oireilua, pitkittää tai jopa estää vammasta toipumista.

Minulle tulee välillä pullistuma asiakkaita, joita on kuntoutettu ja oireet ovat kuntoutuksen jälkeen pahentuneet tai pysyneet ennallaan.  Näen harjoitusohjelmia, joita asiakkaat ovat saaneet pullistumavammaansa hoitoon. Ne sisältävät valitettavan usein liikkeitä, joita en vamman toipumisvaiheessa antaisi omien asiakkaideni edes tehdä. On eriasia hoitaa kuin kuntouttaa vammaa. Kuntoutus on paikallaan, kun pullistumavamma on ollut oireeton noin viikon - kahden ajan ja vamma-alueen lihaksistoon on jäänyt voimattomuuden tunnetta ja epäsäännöllistä kipuilua. Kysymys on tällöin pitkittyneen pullistumavamman aiheuttamasta toiminnallisesta häiriöstä, joka tulisi kuntouttaa, jottei selän oireilu jatkuisi loputtomiin.  (Pullistuma vammasta 10- vuoden kipupainajainen)

Pullistumavamma voidaan hoitaa oireettomaksi nopeassakin aikataulussa, kun ymmärtää mitä vamman aikana tehdään ja mitä vamman aikana jätetään tekemättä ja MIKSI! On turhaa juoksuttaa asiakasta tapaamisissa, josta hän ei hyötyisi yhtään mitään. Tosiasia on se, että asiakas itse mahdollistaa parantumisensa, kun hän tietää miten toimia vamman kanssa.

VAMMAN HOITO EI OLE YDINFYSIIKKAA.

Olen hoitanut menetelmäni avulla asiakkaita, joilla on magneetilla kuvannettu pullistuma tai vahva epäilys pullistumasta. Hoitovasteet ovat molemmissa tapauksissa olleet erittäin hyviä. Asiakkaani ovat toipuneet vammasta 2-5 viikossa vamman kroonistumisasteesta, koosta ja hoidon tunnollisuudesta riippuen. Pullistumavamman hoidossa ei ole kysymys ydinfysiikasta, eikä kikkailusta. Vaan siitä, että vamman perimmäiseen syyhyn pureudutaan oikealla tavalla.  Pullistumavamma/vaurio ei ole vakava, mutta siitä voi sellainen tulla, jos siihen ei suhtauduta riittävällä vakavuudella. Kenenkään ei tulisi kärsiä pullistuma vamman/vaurion aiheuttamista kivuista useita kuukausia, koska nopeita keinoja vammasta toipumiseen on, kun oikeita hoitomenetelmiä käytetään. (Tosi tarinan siitä, miksi pullistuma epäilyn ja pullistuman kanssa ei tule kikkailla (MIKSI JA KUKA).

TAKAPAKKIA

Palataanpa asiakkaani etävalmennukseen tai hoitoon, miten sen nyt sitten haluaa tulkita. Soitin asiakkaalleni seuraavalla viikolla, kun hän oli hoitanut vammaansa 7 päivää.  Myönnän, etten olisi halunnut kuulla sitä mitä puhelun aikana kuulin. Asiakkaani oireet olivat alkaneet helpottamaan, joten hän oli kuvitellut pystyvänsä jo kevätaskareisiin… Pääni sisällä soi ”EI, EI ja EI”. Asiakkaan kivut olivat kevätaskareiden jälkeen pahentuneet uudelleen. Keskustelimme asiasta "napakkaan" sävyyn ja muistutin häntä paranemisprosessin kulusta ja kipukaaresta, joka sisältää sudenkuoppia joihin ei pidä langeta. Lohdutin asiakastani, ettei hän ole ainut, joka on langennut samaan virheeseen eikä hän tule olemaan viimeinen. Joten olimme puhelun päätyttyä lähtöruudussa. Puhelun lopussa painotin vielä kipukaaren ja tunnollisen tekemisen merkitystä.

ODOTETTUA HAASTAVAMPI TAPAUS

Meni noin viikko, kun asiakkaaltani tuli tekstiviesti ”Tilanne ennallaan, ei muutoksia.” Jäin tekstiviestistä hieman mietteliääksi ja soitin seuraavana päivänä hänelle ja kehotin käymään lääkärissä ja hakemaan sairaslomaa, joka tässä kohtaa olisi enemmän kuin tarpeellista. Nainen toimi suunnitelmamme mukaan ja sai sairasloman sekä lähetteet magneettikuvaan että fysioterapiaan.  

Sairasloman siivittämänä pääsimme hoitamaan vammaa tehokkaammin ja pystyimme poistamaan vamma-alueelta kuormaa, jota se ei tässä kohtaa selkeästikään kestänyt. Neljän tehohoitopäivän jälkeen nainen palasi takaisin alkuperäiseen suunnitelmaamme ja hoitovasteet alkoivat hiljalleen ilmaantua niin kuin niiden paranemisprosessin mukaan olisikin pitänyt ilmaantua. 

 JÄLKIMAININKEJA

Olimme yhteydessä seuraavalla viikolla. Puhelimeen vastasi kivuton nainen. Olin äärimmäisen tyytyväinen, vaikka nainen valitteli lihasväsymystä alaselässä.  Tunne on itseasiassa pitkittyneen vamman jälkeen hyvinkin luonnollista ja jopa odotettavissa oleva ongelma. Vamman synnyttyä vamma- alueelle syntyy kudosturvotusta, jonka ”tukee” vamma-aluetta.  Vamman korjaannuttua turvotus alkaa häviämään vamma-alueelta sallien rankaan lisää liikettä, johon lihasten tulisi reagoida. Pitkittyneissä vammoissa liikettä kontrolloivien lihasten herkkyys syttyä toimintaan häiriintyy. Lihakset eivät siis rytmity kunnolla ranganliikkeeseen mukaan ja tämän vuoksi selkä väsyy nopeasti. Pitkittyneen vamman vuoksi naisella olisi luultavammin edessä selän kuntouttaminen vammasta toivuttuaan.

MAGNEETTIKUVA

Keskustelun päätteeksi sovimme, että hoitomenetelmän käyttöä jatketaan vielä viikko, eli siihen asti, kunnes magneettikuva olisi selästä otettu. Sanoin naiselle, jos hyvin käy niin pullistumavammaa ei enää magneetista löydy, mutta viitteitä vammasta saattaa hyvinkin löytyä. Jos näin olisi, olisimme selättäneet vamman ja paluu normaaleihin arjen askareisiin olisi hiljalleen mahdollista.

Magneettikuvan saatuaan nainen soitti minulle ja luki lausunnon. Kuvassa ei löytynyt pullistumaa, mutta viitteitä pullistuman olemassaolosta kylläkin. L4-L5 nikamavälissä todettiin vähäistä nestepitoisuuden alenemaa ja alueella todettiin lievää kudosturvotusta. Tämä löydös on viite siitä, että välilevy on vuotanut kudosnestettä ympäröivään kudokseen ja ärsyttänyt sitä. Lisäksi lausunnossa oli löydös lievästä oikealle suuntautuvasta välilevyntyöntymästä, mikä ei ylettynyt hermokudokseen asti. Tämä olisi hyvä viite siitä, että vamma on vetäytymässä ja korjaantumassa. Nainen oli magneettikuvaan mennessä oireeton. Vastaavanlaisia magneettilausuntoja ovat saaneet useammat asiakkaani, jotka ovat päässeet magneettikuvantamiseen 4-6 viikkoa hoidon aloittamisen jälkeen.

REFERENSSI

HÄMMENNYSTÄ JA KIITOLLISUUTTA

Nainen oli tyytyväinen ja kiitollinen avustani, mutta yhdestä asiasta nainen oli edelleen hämmentynyt ja ihmeissään ja teki minulle tiukan kysymyksen: ”Miten on mahdollista, että pullistumaa hoidetaan kahdella niin eri tavalla?” Tiesin tämän kysymyksen tulevan, koska nainen oli käynyt fysioterapiassa ja hän oli saanut hyvin ristiriitaisia ohjeita vamman hoitoon. Vastasin naiselle rehellisesti ”Hoitotapojen erot tulevat pienestä, mutta olennaisesta näkemyserosta. Yleisen näkökannan mukaan välilevy kuivatetaan, jotta siitä tulee oireeton. Siksi vamma pyritään kuormittamaan. Tästä näkökulmasta katsottuna liikehoito ja jumppaaminen on perusteltua, kyllä.... ???? …. MUTTA... Minä olen asiasta erimieltä, näin ei pitäisi välilevynpullistumassa toimia...

Välilevyn aineenvaihdunta on selkärangan toiminnan ydin ja välilevyn elinehto, sitä ei tule kuivattaa, vaan sen toimintakyky ja aineenvaihdunta tulee säilyttää. On totta, että välilevy menettää nestepitoisuuttaan aina pullistumavamman synnyttyä. Siksi vamma tulee hoitaa mahdollisimman nopeasti oireettomaksi ja kuntoon, jotta välilevyn nestepitoisuus ja joustavuus säilyisi vammasta huolimatta madollisimman hyvänä. Nopea tervehtyminen on paras ratkaisu välilevynpullistumassa, koska selkärangan käyttökilometrejä on useita vuosia edessä päin ja selkäranka tarvitsee iskunvaimennusta jatkossakin. Välilevyä ei tulisi siksi kuivatta.(Tosi tarinan siitä, miksi pullistuma epäilyn ja pullistuman kanssa ei tule kikkailla (MIKSI JA KUKA).

Kysymys kuuluukin, mikä on välilevy pullistuman perimmäinen syy, kun tämän oivaltaa... vammasta tulee nopeasti hoidettava vamma/vaurio. On vain ymmärrettävä miten vamman/vaurion kanssa on toimittava, jotta nopeampi toipuminen on mahdollinen.  On eri asia kuivattaa välilevy liikehoidolla ja jumpalla kuin suojata ja ohjata vammaa ja pitää huolta liikettä kontrolloivien lihasten hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta vamman aikana.  

Keskustelimme asiasta tovin. Nainen oli vakuuttunut siitä, että hoitolinjaukseni oli ollut oikea, koska positiiviset hoitovasteet olivat olleet niin nopeat pienestä harha-askeleesta huolimatta. Naisen sanoin ”Onneksi olit perustellut minulle kaiken niin hyvin, että uskalsin ja ymmärsin vastustaa fysioterapeuttisia harjoitteita tässä kohtaa. Koska luulen, etten olisi kivuton nyt, jos olisin aloittanut tekemään niitä harjoitteita, joita fysioterapiasta sai.”

Kiitin naista luottamuksesta ja uskalluksesta pysyä kannassani, vaikka hän joutui näkemykseni takia ristituleen hoitolinjausten osalta.

JATKOA TIEDOSSA... 

Sovimme puhelun päätteeksi, että rauhoitamme tilanteen nyt hetkesi ja nainen jatkaa muutamien viikkojen ajan normaaliarkea ja seurailee selän vointia… Yhteistyömme jatkuu kuntoutuksen tiimoilta ajatuksella toiminnallista ja toimivaa. Tarkoituksen on saada keskivartalon sekä selkärangan liikettä kontrolloivat lihakset taksin toimintaan mukaan. Samalla katsastetaan, että lonkan alueen lihaksisto toimii rytmisesti oikein. Käymme läpi asiakkaan liikekielen, jottei selän ja lantion alueelle jäisi piileviä lihasten toiminnallisia häiriöitä, jotka voisivat jatkossa aiheuttaa kipuilua lantion ja selänalueella.





Kärsitkö lähes jatkuvista tai jatkuvista hermokivuista kädessäsi tai jalassasi? Ovatko kipusi hiljalleen pahentuneet viikkojen ja kuukausien saatossa? Kipulääkkeet eivät vie kipu ja kuntoutus ei auta vaan pahimmassa tapauksessa on pahentanut oireita? Kipuasi vähätellään ja koet ettei sinua auteta?

Välilevyn pullistuma ei itsessään ole vakava vamma, mutta hoitamattomana tai väärin hoidettuna siitä voi sellainen tulla. Edessäsi saattaa olla kuukausien kivulias kipukierre, jos vammaasi ei suhtauduta alunalkaen riittävällä vakavuudella. Kipukierteeseen ei tarvitse jäädä, kun tiedät mistä vammassasi on kysymys ja hoidat vammaasi oikein. Pullistuma vammasta toipuminen voi olla mielekästä ja kivutonta, kun tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä vamman aikana ja MIKSI?

Vältä kuukausien kivulias kipukirre ja tutustu oppaisiin. 

LUE LISÄÄ TÄÄLTÄ

Välilevyn pullistumasta eroon kahdessa viikossa. Kun tietää mitä tekee ja miksi ja mitä jättää tekemättä ja miksi.

Istuit ja aivastit oikein pontevasti sielusi kyllyydestä? Kumarruit ja nostit rehvakkaasti jotain painavaa? Liukastuitko ja sait tyylillä ja taidolla vedettyäsi itsesi pystyyn ennen maakosketusta? Yhtä kaikki… hermokipu jäytää lähes jatkuvasti tai jatkuvasti raajaan.  Lihakset tuntuvat jäykälle, väsyneelle ja niitä särkee ja pakottaa.  Kivut estävät normaalin toimimisen ja liikkumisen…

Sinä lääkäriin… Saikkua 3 päivää… ohjeena lepoa, kipulääkettä ja oman voinnin kanssa tekemistä… ”Kyllä se siitä…”

Kuuntelet poraavaa hermokipua raajassasi yötä päivää. Kipu poraa yhtä kovaa päätäsi kuin raajaasikin… Normaali tekeminen ei vaan luonnistu kipujen vuoksi. Kuuntelet pahentuvia oireita viikon, kaksi. Sitten uudelleen lääkäriin ja sieltä fysioterapiaan… ja rumba jatkukoon pahimmassa tapauksessa kuukausia… kivut eivät vaan hellitä… NIIN TYYPILLINEN tarina, että suututtaa…

Voisiko kysymyksessä olla VÄLILEVYNPULLISTUMA???  Hmmm…. ”Eiiiii, katsellaan nyt vaan…”

REFERENSSI

EI KATSELLA… VAAN VOISIKO ASIALLE TEHDÄ JOTAIN???

Kerron tarinan… välilevynpullistumasta ja siitä miten pullistumasta voi toipua hyvällä, systemaattisella tekemisellä ja tekemättä jättämisellä kahdessa viikossa…Kun tietää mitä tekee ja miksi ja mitä jättää tekemättä ja miksi.  Kumman valitset, puolen vuoden – vuoden kipupainajaisen vai kahden viikon säntillisen ja loogisen tekemisen… Itselläni ei tuohon olisi kahta sanaa sanottavana… Kaksi viikkoa, sanon minä!

Välilevynpullistuma voi tulla kenelle vaan ja sen syntymekanismi voi olla oikeastaan mikä vaan. Trauma, rakenteiden ylikuormitus tai rakenteiden heikkous… Sen voi saada aivastamisesta, jos huono tuuri käy. Sen voi saada liukastuessa, jos liikkuvuus ei riitä. Sen voi saada nostamisesta, jos voimaa ei ole riittävästi ja tekniikka pettää.   Se voi syntyä huomaamatta hiljalleen johtuen rakenteiden heikkoudesta tai ylikuormituksesta … Siis mistä tahansa ”tapahtumasta”, josta syntyy liikaa ”painetta” rankaan, jota rakenteet eivät kestä. Pullistumavamma ei siis katso ikää, kokoa eikä ulkonäköä. 😉   

Seuraavaksi tarina siitä kuinka parannuin pullistumasta kahdessa viikossa. Tämä tarina on POHJA menetelmälle, jonka ansiosta olen voinut auttaa useita pullistuma-asiakaita toipumaan vammasta muutamissa viikoissa.  Menetelmää ovat käyttäneet asiakkaat, joilla on magneettikuvalla todettu pullistuma ja asiakkaat, joilla on oireiden perusteella vahva epäilys pullistumasta. Menetelmän käyttö on toiminut molemmissa tapauksissa erittäin hyvin. Asiakkaat ovat tulleet oireettomiksi 4-7 päivässä. He ovat voineet palata  oireettomina takaisin normaali arkeen  2-3 viikossa. Mutta nyt tarinaan… (Tämän blogin lopusta löydät likin ilmaiseen pullistuma oppaaseeni.)

TYPERYYTTÄ, AJATTELEMATTOMUUTTA JA RAKENTEIDEN YLIKUORMITUSTA

Sain itse loppukesästä 2012 välilevynpullistuman, koska selässäni oli ollut vuosia kivulias toiminnallinen häiriö, joka oli ylikuormittanut yliliikkuvan alaselkäni rakenteita liikaa. Välilevynpullistuma oli kohdallani vain ajankysymys. Milloin ja missä?

Tein 20kg tangolla maastavedon lämmittelysarjaa. Ollessani liikkeen ala- asennossa, sain kuningasidean… Päätin, että vaihdan hieman jalan asentoa… ja hupsis… tunsin saman tien, että rangan vierestä vihlaisi. Nousin ylös varovasti ja ihmettelin hetken… Tais mennä ohi… Tanko uudelleen otteeseen ja lämmittelyä tekemään… En kerennyt, kuin hieman kumartaa ja tajusin, että tämä olikin tässä… Tanko takaisin telineeseen, askel taaksepäin ja peli oli selvä… Iski järjetön massiivikramppi selkään, pakaraan ja vatsaan… Haukoin henkeä kuin kala kuivalla maalla ja yritin pysyä tolpillani…

Otin siinä naama valkoisena hetken lukua ja hengittelin hiljalleen. Krampin tasaannuttua lähdin hiipimään pukuhuonetta kohti. Luojan kiitos, että oli kesä, ettei minun tarvinnut pukeutua ulkovaatteisiin. Hain omaisuuteni pukukaapista ja jatkoin varovasti hiipimistä rappukäytävää kohti… Eipä ole käveleminen ja rappusten alas meneminen ikinä tuntuneet niin tuskaiselta. Joka askel tuntui siltä, että selkä halkeaisi.  Autoon ”sujahtaminen” oli oma taidonnäyte, kun pää ei meinannut autoon sisälle mahtua… Siinä sitten jäykän kankeana ajeltiin kotiin, pilleripurkille ja vaateriin.

Kolme tuntia vierähti tuskissaan maaten. Myönnän, että mielessäni kävi hetkellisesti sana ”välilevynpullistuma”, koska hermokivut reiden ulkosyrjään ja lonkan läpi nivuseen olivat ajoittain aivan armottomat. EI, ei voinut olla, ei saanut olla!!! Olin kuullut liian monta kauhutarinaa niistä kivuista… Päätin siis soittaa kollegalleni ja kysyä, että pystysikö hän hieromaan selkääni, koska keskivartaloni on totaalikrampissa… SIIS totaalikrampissa!!! 😉

Kollegani saapui paikalle. Hän katseli minua hetken ja sanoi minulle saman, jota olin jo itse alkanut pelätä… ”Onkohan sulla mahdollisesti välilevynpullistuma(tyrä)?” Katsoin kollegaani ja sanoin ”Tuota en halua kuulla.”  Painon leukani rintaan ja yskäisin… "Ei voi olla totta!"… paine todella tuli rankaani… Ei tainnut tällä tytöllä enää olla rimpuilemista aiheen tiimoilta…

 

PAKKO TOIPUA NOPEASTI!!!

Päätin tehdä kaikkeni, etten joudu siihen kipukierteeseen missä niin monet ihmiset ovat… Aloin lukemaan artikkeleja selkärangan toiminnasta, välilevyjen tehtävistä ja rakenteesta. Opiskelin ranganmekanismeja ja katselin useita luentoja selkärangan toiminnasta oppiakseni ymmärtämään sitä, mitä sisälläni on tapahtunut ja mitä voisin tehdä toipumiseni eteen…

Pohdin, mietin ja analysoin kaiken sen tiedon mitä olin löytänyt internetin ihmeellisestä maailmasta ja yhdistin sen olemassa olevaan tietooni, osaamiseeni ja ymmärrykseeni kehon mekanismeista.

OLEELLINEN SATTUMA!!!

Toki minulla oli ”plakkarissa” yksi oleellinen ja ratkaiseva tieto, jonka sai minut toimimaan niin kuin toimin… Puoli vuotta aikaisemmin mieheni oli saanut mielestään ”pienen” palovamman jalkaansa työmaallaan… Mieheni tuli kotiin jalka sidottuna paksun sidoksen alle ja totesi, että jalka pitäisi käydä aamulla näyttämässä ihopolilla… Minä hämmentyneenä kysymään, että eikö tuota särje ihan älyttömästi… Mieheni toteaa siihen… etteipä juuri… Tuossa kohtaa ei todellakaan välähtänyt mieleeni, että mitä edessämme olisi…

Seuraavana aamuna lähdin kiltisti mieheni mukana polille, koska halusin tietää, miten palovammaa hoidettaisiin… Oletettavasti rakkuloitahan sieltä löytyy… Eipä löytynyt… ei totisesti löytynyt… Ensihoitajan aukaistessa sidoksen… tajusin saman tien, miksei mieheni jalkaa särkenyt… Jalassa oli 15cm korkea ja 20cm leveä mustaksi palannut ”lipeäpalovamma”… Tästä tulee pitkä reissu… Edessä oli ihonsiirto ja pitkä toipuminen… 

Minulla oli siis 2,5kk aikaa seurata päivittäin, miten vamma paranee hiljalleen. Paranemisprosessi oli äärimmäisen mielenkiintoinen, muttei lasten silmille katsottavaa touhua. Paranemisprosessin näkemisellä oli olennainen merkitys SLH- menetelmän syntyyn ja se antaa selityksen myös sille miksi minä ja asiakkaani olemme toipuneet vammasta niin nopeasti. 

SOTASUUNNITELMA.

Tein siis selkääni koskevan hoitosuunnitelman edellä mainitun kokemukseni ja oman osaamiseni sekä saamieni tietojen pohjalta… En voinut tietää TEORIANI toimivuudesta, mutta kaiken järjen ja logiikan mukaan SEN PITÄISI TOIMIA! Kehomme on järjettömän hieno koneisto, joka korjaa itseään, kunhan sille annetaan oikeat työkalut käyttöön.  Päätin tehdä sen mitä rakenteeni tarvitsisi ja jätin tekemättä sen mitä vamma ei mekaanisesti siinä kohtaa olisi teoriani mukaan sietänyt.

TEORIANI TOIMI KUIN HÄKÄ...
Kun tiesin mitä tein ja miksi ja mitä jätin tekemättä ja miksi. Aloitettuani hoitomenetelmän käytön hävisivät hermokivut neljässä päivässä. Niin on käynyt myös asiakkailtani, jotka ovat ottaneet menetelmän käyttöönsä. Menetelmä perustuu loogiseen ja järkeenkäypään teoriaan, joka pohjautuu kehon omaan parantumisprosessiin sekä kehon omiin mekanismeihin. Kysymys ei ole mistään ydinfysiikasta vaan siitä, että ymmärrämme vamman perimmäisen syyn ja hoidamme SYYTÄ emmekä oireita. En siis jäänyt taistelemaan ja lääkitsemään vammasta aiheutuvia oireita kipulääkkeillä, vaan aloin hoitaa syytä, joka aiheutti kivut ja oireet.

NOPEA TOIPUMINEN

Ymmärrettyäni syyn oireiden takana. ”Eliminoin” arjestani pois ne tekijät, jotka olisivat pahentaneet vammaa tai pitäneet vammamekanismia yllä sekä tein asioita, jotka edesauttoivat vamman perimmäisen syyn korjaantumisessa. Parantumiseni oli siis prosessi, joka on täysin looginen ja  järkeen käypä, kun hoidamme kipujen aiheuttajan kuntoon, emmekä vain yritä turruttaa vammasta aiheutuvia kovia kipuoireita.  Paranemisprosessi vei aikaa kaksi viikkoa. Se oli täysin looginen ja järkeen istuva prosessi, kun tiesin mitä tein ja miksi ja mitä jätin tekemättä ja miksi.

ONNELLINEN LOPPU

Olin äärimmäisen onnellinen siitä, etten tyytynyt nykyteorioihin, joissa pullistuma kuivatetaan ja aika parantaa...  Vaan kyseenalaistin ne, enkä jäänyt kipukierteeseen missä valitettavan monet pullistuma (tai sen epäilystä kärsivät) asiakkaat ovat kuukausitolkulla. Asiakkaat eivät saa apua kipuihinsa, koska vamman varsinaiseen syyhyn ei pureuduta. Lääkkeillä lievitetään vammasta syntyviä oireita, mutta valitettavasti kipulääkkeet eivät korjaa selkärangassa olevaa vauriota, joka aiheuttaa lähes jatkuvaa tai jatkuvaa hermokipuilua. Tämän vuoksi moni pullistuma-asiakas kärsii pullistuman aiheuttamista oireista luvattoman kauan.     

TIETO JA YMMÄRRYS LISÄÄ MOTIVAATIOTA

Pullistumavammassa tulee hoitaa syytä ei oireita, jotta vamma korjaantuisi nopeassa aikataulussa. Asiakkaille tulisi antaa tietoa vammanlaadusta. Mitä selässä on tapahtunut? Mikä selittää oireet ja kivun? Asiakkaille tulee selittää mitä vamman kanssa pitää tehdä ja miksi ja mitä vamman kanssa pitää olla tekemättä ja miksi, jotta vamma korjaantuu ja jälkiseuraamuksilta säästyttäisiin.

Hoitamattomana pullistuma on viheliäs vaiva, joka voi kestää vamman koosta ja rasituksesta riippuen muutamista kuukausista jopa liki vuoteen. Moni pullistumasta kärsivä asiakas valitettavasti PAHENTAA vammanlaatua tietämättömyyttään ja ymmärtämättömyyttään, jolloin kipu- ja sairaslomakierre on valmis. 

Välilevyn pullistuma ei itsessään ole vakava vamma, mutta hoitamattomana tai väärin hoidettuna siitä voi sellainen tulla. Edessäsi saattaa olla kuukausien kivulias kipukierre, jos vammaasi ei suhtauduta alunalkaen riittävällä vakavuudella. Kipukierteeseen ei tarvitse jäädä, kun tiedät mistä vammassasi on kysymys ja hoidat vammaasi oikein. Pullistuma vammasta toipuminen voi olla mielekästä ja kivutonta, kun tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä vamman aikana ja MIKSI?

Vältä kuukausien kivulias kipukirre ja tutustu oppaisiin. 

LUE LISÄÄ TÄÄLTÄ

Välilevyn pullistuman oireista eroon viidessä päivässä. Puolivuotta kestäneet käsikivut paljastuivat kaularangan pullistumaksi.



Kivut olivat alkaneet alku syksystä 2017 ja oireet olivat hiljalleen pahentuneet puolen vuoden aikana. Tyttö on tänä aikana käynyt äitinsä kanssa useaan otteeseen lääkärissä. Oikeaa kättä on tutkittu ja kuvattu, mutta mitään selittävää syytä koville kivuille ei ole löydetty. Kättä on hoidettu fysioterapialla, josta myöskään ei ole ollut tässä kohtaa juurikaan apua, kivut eivät olleet helpottaneet, vaan osittain pahentuneet. Tytön käsi on voimaton. Kotona ruokalautaset ovat useampaan otteeseen tippuneet lattialle ruokineen päivineen, kun kipu ja voimattomuus on iskenyt yllättäen käteen. Käteen on tämän vuoksi laitettu kevyt lasta, mutta sekään ei ollut tilannetta helpottanut. Äiti jatkaa tarinaa… ”Tyttö ei ole voinut osallistua koulun liikuntatunneille koko syksyn aikana. Sillä seurauksella, että numero yhdeksän tippui todistukseen numeroksi kahdeksan. Opettaja on ilmiselvästi otaksunut tytön vaan venkoilevan kätensä kanssa.  Rakkaan voimisteluharrastuksen tyttö on joutunut lopettamaan kokonaan lisääntyneiden kipujen vuoksi. Lisäksi pianonsoittoharrastus oli tytöltä jäänyt taka-alalle kipujen takia. Olemme ihan toivottomia jo, eikä oikein enää tiedä mistä apua hakea?”

REFERENSSI


Kuuntelin tarinaa ja huomasin, että aktiiviselle 16- vuotiaalle teinityölle ja hänen äidille kipukierre tuntui jo tuskaiselle, kun mitään apua tai selitystä kipuihin ei ole saatu… Lupasin tutkia käden ja sanoin hyvin suoraan sen, etten juurikaan ole käsioireisiin perehtynyt, mutta toki voin oman näkemykseni asiasta antaa, jos se helpottaisi tyttöä ja äitiä.   

EPÄMÄÄRÄISTÄ KIPUILUA

Pyysin tyttöä, kuvailemaan kipuja ja niiden suuntaa ja heijastumista… Pyysin häntä myös kertomaan miten kipuilu muuttaa muotoaan ja milloin ne ovat kovimmillaan tai milloin tilanne on rauhallisempi…Mitä hän on tehnyt, kun kivut pahenevat. Myönnän, että tytön kivut olivat niin erikoisessa paikassa kyynärvarren keskellä, että se hämmensi myös minua.


Kipu heijastui kyynärvarresta vuoroin rannetta kohti tai kyynärpään suuntaan. Pahimmillaan heijastuskipu tuli yhtä aikaa sekä ranteeseen että kyynärpäähän.  Kipulääkkeet olivat olleet tytön sanojen mukaan kovassa käytössä.


Normaalisti hän ei kipulääkkeitä juurikaan käytä, mutta nyt on ollut pakko.  Kuunnellessani oirekuvausta olin itsekin hämilläni oireiden erikoisuudesta, koska oireet todella olivat epämääräiset… Pyysin tyttöä kertomaan mistä hän olettaisi oireiden alkaneen…

Tyttö kertoi kaatuneensa harjoituksissa joukkuetoverinsa kanssa. Ystävä oli menossa siinä rytäkässä pääedeltä lattiaan, joten hän oli työntänyt kätensä joukkuetoverin pään alle, ettei ystävä olisi kumauttanut päätään voimalla lattiaan.  Siitä asti käsi oli antanut pieniä oireita, mutta kuukausien saatossa oireet olivat alkaneet pahentua.

YLLÄTTÄVÄ LÖYTÖ

Tein tytölle testejä käden voimantuotosta, jotta olisi saanut jotain koppia kipuheijasteista ja oireilusta. Olkavarren lihasten voimantuotto oli tasainen, kun vertasin oikeaa kättä vasempaan. Kyynärvarren voiman tuotossa alkoi olla selkeää eroa, mutta kipua liikkeet eivät aiheuttaneet. Seuraavaksi oli sormien vuoro. Aloitin pikkurillin koukistuksesta… hymmm… siinä kohtaa jopa minä hiljennyin… En puhunut tytölle enkä äidille vielä mitään, vaikka pieni hauku oireiden aiheuttajasta kävi mielessäni… Kipuheijaste, jonka näin ei mielestäni tullut kädestä… jatkoin matkaa nimettömään ja keskisormeen… heijasteet pahenivat. Sanoin tytölle kiitos ja pyysin häntä pukemaan paidan takaisin päälleen.

Sanoin tytölle, että haluan tehdä vielä yhden testin. Pyysin tyttöä asettumaan eteeni polvi- istuntaan ja kehotin häntä ottamaan hyvän ryhdin.  Tyttö asettui eteeni. ”Katso vielä suoraa eteenpäin.” Ennen kuin aloitin testin sanoin tytölle, että hänen pitäisi heti ilmoittaa minulle, jos kivut kädessä pahenisivat tai käteen tai niskaan syntyisi paineen tunnetta. Aloitin testin. Ei mennyt kuin muutama sekunti, kun tyttö sanoi kivun lisääntyvän. Minulla oli asiasta vahva epäilys… Pyysin tyttöä nousemaan ylös.

VIKA EI OLE KÄDESSÄ...

Henkäisin syvään ja sanoin äidille ja tyttärelle, ettei kädessä itsessään ole mitään vikaa ja sitä on turha hoitaa. Vamma on suurella todennäköisyydellä kaularangassa, vaikka oireet säteilevät ja tuntuvat kädessä.  Tytär ei ollut kaatuessaan satuttanut kättänsä vaan kaularankansa. Tytöllä oli mielestäni vahva pullistumaepäily ja sitä olisi syytä alkaa hoitaa pullistumana, vaikka varmuutta vammasta ei olisikaan ennen magneettikuvaa. Vamman oireet ja heijasteet puhuvat niin vahvasti pullistuman puolesta, että en itse jättäisi vammaa hoitamatta pullistumaepäilynä. Ja mitä magneettikuvaan tulee, sinne pääseminen on niin ja näin. Ja vaikka vamma todennettaisiin kuvantamalla, vamma ei luultavammin olisi kirurgista toimenpidettä vaativa. Se hoidettaisi pois päivä järjestyksestä ”kuivattamalla”. 

MIELIPITEENI VUORO

Äidin ja tyttären ilmeet olivat kauhun sekaiset… Mitä nyt? Siinä kohtaa minä henkäisin taas syvään ja sanoin rehellisesti sen mitä näen pullistuman hoidon. Myönsin katsovani pullistumaa eri näkövinkkelistä, kuin valtavirta. Minusta nykyinen ajatus välilevyn pullistumasta on ontuva ja siinä on porsaan reikiä, jotka eivät toimi maalisjärkeen eikä loogiseen ajatteluun. Nykyteorioista puuttuu pieni oleellinen osa, joka estää vamman paranemisen… Lääketieteessä hoidetaan vammasta johtuvia oireita lääkitsemällä, joka on sinällään ok, mutta lääkitys ei korjaa vammaa, joka aiheuttaa oireita.

Selitin asiakkailleni teoriani ja mihin SLH-menetelmä hoitovasteet perustuvat.  Hoitovasteet ovat olleet SLH-menetelmässä hyviä, on sitä käytetty sitten vahvoihin pullistumaepäilyihin tai magneetilla todennettuihin pullistumiin. Kerroin tytölle myös sen mitä eroa on akuutin ja pitkittyneen pullistumavamman hoidossa.

Akuutti vamma paranee usein 2-3 viikossa, kun kehomme omat paranemismekanismit ovat puolellamme. Valitettavasti pitkittyneiden vammojen kohdalla vamma ei ole niin nopeasti hoidettavissa pois päiväjärjestyksestä, koska keho on ”tottunut” vammaan eikä enää korjaa sitä niin aktiivisesti kuin akuuttia vammaa. Pullistumavamman paranemisprosessi on siis hitaampi pitkittyneiden vammojen osalta ja vamman korjaantuminen kestää 3-5 viikkoa, jos hoitoon sitoutuu ja sen tekee huolella ja täsmällisesti. Ydin fysiikasta ei ole kysymys, vaan siitä, että tietää mitä tekee ja miksi ja siitä että tietää mitä jättää tekemättä ja miksi.   (Tästä linkistä pääset tarinan jälkipyykkiin ja magneettikuvan lausuntoon.)

PETTYMYSTÄ JA TURHAUMAA

Tyttö purskahti itkuun kuultuaan paranemisprosessin pituudesta…  Joten lohdutin tyttöä… ”Jos nyt olet kärsinyt vammasta liki puolivuotta ja oireesi ovat pahentuneet hiljalleen, niin tässä kohtaa 3-5 viikkoa ei ole enää mitään, jos vamma korjaantuu. Jos nyt et sitoudu projektiin muutamaksi viikoksi, vamma voi edelleen pahentua tai kestää vielä useita kuukausia ja se vasta keljua on.” Keskustelun jälkeen päätimme hyvässä yhteisymmärryksessä toteuttaa SLH-menetelmää tytön kaularankaan.

Kävimme tytön kanssa asioita läpi, mitä ei saa tehdä ja mitä pitää vamman aikana välttää, jotta tilanne kaularangassa rauhoittuisi ja vamma pääsisi korjaantumaan. Pullistumavamma on hoidettavissa oleva vamma, kun tiedetään mitä tehdään ja miksi ja mitä jätetään tekemättä ja miksi. Akuuteissa vammoissa asiakkaani ovat tulleet kivuttomaksi 4-7 päivässä. Tytön kohdalla en uskaltanut olla niin optimistinen, koska hänen kohdallaan kysymyksessä oli pitkittyneestä vammasta... SLH- menetelmä saa nyt näyttää kyntensä...

LISÄ INFOA

Lupasin lähettää tytölle sähköpostiin tarkemmat perusteet ja ohjeet SLH- menetelmästä. Mielestäni vamman ja sen hoitoon on helpompi asennoitua, kun ymmärtää millaisesta vammasta on kysymys ja mihin SLH-menetelmä perustuu ja miksi vammaa hoidetaan niin kuin sitä hoidetaan. Sovimme, että soitan tytölle viikon kuluttua ja kysyn kuulumiset. Lopuksi muistutin tyttöä, pullistuman sudenkuopasta, josta pitää olla hyvin tietoinen, jotta parantumassa olevaa vamma ei rikkoudu uudelleen. (Pullistuma oppaan saat tilattua tämän tarinan lopusta.)

TOIPUMINEN...

1 VIIKKO

Soitin tytölle viikon päästä ensitapaamisesta ja toivoin kuulevani niitä edistysaskeleita, joita minun teoriani mukaan pitäisi kuulla…   Hoitovasteet olivat olleet hyvät, kivut kädestä olivat hävinneet viidennen päivän kohdalla. Hoitovasteet kulkivat siis aikataulussa. Tai…. itse asiassa tämän vamman kohdalla, nopeammin kuin olin niiden olettaneen tulevan, koska kysymyksessä oli jo pitkittyneestä vammasta. Mutta hyvä näin.

Tyttö pyysi lupaa pianonsoittoon, jonka häneltä toistaiseksi eväsin… Tuskin siitä haittaa olisi ollut, mutta halusin tytön kohdalla mennä varman päälle, koska pianonsoitto oli kiikun kaakun siinä, että tervehtyvään vammaan olisi voinut syntyä haitalista liikepainetta, joka olisi voinut pahimmassa tapauksessa pilata hyvin alkaneen toipumisen.  Kysyin tytöltä…  ”Maltatko vielä odottaa viikon?” 

Sovimme, että soitan viikon kuluttua uudelleen...

2 VIIKKO

Nyt olisi se hetki, kun akuuteissa vammoissa SLH-menetelmän purku onnistuisi… mutta tytön kohdallaan oli kysymys pitkittyneestä vammasta ja olin hieman skeptinen toipumisajasta… Sovimme puhelimessa, että tyttö purkaa SLH-menetelmän käytön vammaa tarkoin kuunnellen, koska kipuja ei kädessä enää viidennen päivän jälkeen ole ollut. Pyysin tyttöä olemaan tarkka oireita seuratessa, mikäli oireita yhtään ilmenee niin menetelmä on syytä ottaa takaisin käyttöön. Päätimme olla yhteydessä vielä seuraavalla viikolla.

3 VIIKKO

Kysyin tytöltä edellisen viikon kuulumisia. Oireet eivät olleet palanneet, mutta tyttö oli halunnut vielä varmistaa, että vamma on saanut tarpeeksi aikaa parantua ja sen vuoksi oli jatkanut SLH-menetelmän käyttöä yhden viikon ajan. Kolmannen viikon jälkeen menetelmä purettiin pois käytöstä, koska oireet eivät käteen olleet palanneet. SLH- menetelmän käyttöä ei ole syytä jatkaa, jos hermokipuja ja heijasteita ei enää synny. Pullistuma aiheuttama syy oli korjaantunut. Normaali elämä ilman kipuja voi jatkua.

Tyttö valitteli kaularangan tuntuvan aika ajoin pahalle ja sen kipuilevan epämääräisesti.

PITKITTYNEEN VAMMAN HAITTAPUOLI....
Selitin tytölle mistä tämä johtui… Pullistumavamma itsessään aiheuttaa ympäröivään kudokseen tulehdusta ja turvotusta. Se on kehon luonnollinen tapa toimia, kun kehoomme syntyy kudosvauriota. Turvotus on siis vamman aikana tukenut vamma-aluetta.  Vamman parantuessa kudosärsytys häviää, jolloin kudosturvotus laskee ja tilanne normalisoituu rangan alueella. Akuuteissa vammoissa lihakset toipuvat nopeasti vammasta, mutta pitkittyneiden vammojen kohdalla asia onkin toinen.

Pitkittyneissä vammoissa vamma-alueelle syntyy usein toiminallinen häiriö, joka itsessään on hankala ja jopa kivulias. Kaularangan toiminnallinen häiriö aiheuttaa niskahartia alueelle kramppeja ja epämääräisiä ”tuike” kipuja, kun lihakset eivät toimi rangan alueella rytmisesti oikein tai ne eivät syty liikkeeseen mukaan oikeaan aikaan.



Tällöin ranka on epästabiili ja keinahtelee ”villisti” ja elää omaa elämää. Liikettä tukevien ja kontrolloivien lihasten tulisi pitää rangan rytmiikka kuosissa ja korjata siellä tapahtuvia liikkeitä nopeasti ja aktiivisesti. Pitkittyneet kivut ja turvotus sekoittavat tämän rytmiikan. Tilanne oli kuitenkin hyvä, vaikka kipuja jonkin aikaa vielä on. Varsinainen vamman ja toiminnallisten häiriöiden takana ollut pullistumavamma oli parantunut, koska hermokipuja ei enää ole ollut viikkoihin.

Jouduin toteamaan tytölle: ”Edessäsi on kaularangan lihasten kuntouttaminen ja aktiivisuuden palauttaminen. Normaalia elämää voit siis huoletta jatkaa… kunhan muistat nyt jatkossa jumpata kaularanganlihaksia pienin, kevyin ja liki olemattomin liikkein ohjeiden mukaan. Lisäksi pään useita liikeratoja tulisi käyttää arjessa aktiivisesti kääntelemällä, keinuttelemalla ja nyökkäilemällä jopa hieman tietoisestikin. Mitä useammin harjoitat ja annat kaularangan lihaksille ärsykettä, sitä nopeammin ne oppivat takaisin tehtäväänsä mihin ne ovat suunniteltu. Kaularangan liikerytmiikka palaa hiljalleen takaisin, mutta oireilua saattaa satunaisesti muutamien kuukausien ajan olla."

Tämä asiakastapaus on kerrottu tytön ja hänen äitinsä luvalla. Teksti on myös asianomaisten tarkistama.

TARINAN OPETUS...

Kouluttajamme sanoin ”Jos kissan hännän päälle astuu, niin eihän kissan häntä huuda vaan pää huutaa. Syy ei välttämättä aina ole siellä missä oire.” 

”Pullistuma on hoidettavissa oleva vamma, kun tietää mitä tekee ja miksi ja mitä jättää tekemättä ja miksi.”





Kärsitkö lähes jatkuvista tai jatkuvista hermokivuista kädessäsi tai jalassasi? Ovatko kipusi hiljalleen pahentuneet viikkojen ja kuukausien saatossa? Kipulääkkeet eivät vie kipu ja kuntoutus ei auta vaan pahimmassa tapauksessa on pahentanut oireita? Kipuasi vähätellään ja koet ettei sinua auteta?

Välilevyn pullistuma ei itsessään ole vakava vamma, mutta hoitamatttomana tai väärin hoidettuna siitä voi sellainen tulla. Edessäsi saattaa olla kuukausien kivulias kipukierre, jos vammaasi ei suhtauduta alunalkaen riittävällä vakavuudella. Kipukierteeseen ei tarvitse jäädä, kun tiedät mistä vammassasi on kysymys ja hoidat vammaasi oikein. Pullistuma vammasta toipuminen voi olla mielekästä ja kivutonta, kun tietää mitä tekee ja mitä jättää tekemättä vamman aikana ja MIKSI?

Vältä kuukausien kivulias kipukirre ja tutustu oppaisiin. 

LUE LISÄÄ TÄÄLTÄ